Ero sivun ”Hollannin suurvaltakausi” versioiden välillä

Alankomaiden Espanjan-vastaista vapaussotaa (1568–1648) nimitetään myös [[Kahdeksankymmenvuotinen sota|kahdeksankymmenvuotiseksi sodaksi]]. Sen alkuvaiheessa kauppakaupunki [[Antwerpen]] hävitettiin kolmeen kertaan, ja sen aseman johtavana kauppakeskuksena sai [[Amsterdam]]. Muutoinkin suuri osa toimeliaisuudesta siirtyi Alankomaiden eteläosista (myöhemmästä Belgiasta) pohjoisosiin, josta käytettiin nimeä Yhdistyneiden provinssien tasavalta. Se itsenäistyi vuonna 1581 ja saattoi tarjota asukkailleen uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja vapauden Espanjan hallinnosta. Niinpä sinne muutti muun muassa Ranskassa vainottuja [[Hugenotit|hugenotteja]] ja Portugalista karkotettuja [[Juutalaiset|juutalaisia]]. Itsenäistyneeseen osaan kuuluivat maakunnista [[Holland (maakunta)|Hollanti]], [[Zeeland]], [[Geldern]], [[Utrecht (provinssi)|Utrecht]], [[Overijssel]], [[Friisinmaa]] ja [[Groningen]]. Näistä Hollannin maakunta ja Amsterdamin kaupunki olivat talouden kannalta keskeisessä roolissa: Euroopan rahamarkkinoiden, kirjantuotannon, turkiskaupan ja monien muiden tuotteiden keskuksena. Amsterdamin vuonna 1609 perustettu pankki kehittyi maailman rahaliikenteen solmukohdaksi. Hollannin suurvaltakauden alkuaika (1600-luvun alkupuoli) oli taloudellisen kukoistuksen aikaa. <ref name="omh11" /> Maalla on tasavaltainen hallitusmuoto, vaikkakin valtion johtajana olevan käskynhaltijan arvo oli lähes perinnöllinen.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 624| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>

Alankomaiden pohjoisosa runsaine jokineen ja kanavineen tarjosi hyvät mahdollisuudet sodankäyntiin ja laivakuljetuksiin. Yhtenä etuna oli halpa energia tuulimyllyistä ja turpeesta, joka voitiin kuljettaa helposti kaupunkeihin kanavia pitkin. Tuulivoimalla toimiva saha<ref>[https://www.dbnl.org/tekst/leeg001haer01_01/leeg001haer01_01_0028.php Saag Molens]. Tuulimyllysaha tekstissä "Haarlemmermeer Boeck". Jan Adriaanszoon Leeghwater 1973. Dbnl.org. Viitattu 22.12.2020.{{nl}}</ref> mahdollisti laajamittaisen laivatelakkatoiminnan maailmanlaajuista kauppaamaailmankauppaa ja maan taloudellisten etujen puolustamista varten.

Kulta-aikaa ei tunneta pelkästään taloudellisesta myötätuulesta, vaan tasavalta kohosi muun Euroopan yli myös kulttuurielämässä. Oli epätavallista, että porvaristo vaikutti merkittävästi eri taiteisiin. Tämä pätee erityisesti maalaustaiteeseen. Hollantilaisia kauden mestareita olivat [[Frans Hals]], [[Johannes Vermeer]], [[Jan Steen]], [[Gerard Dou]] ja [[Rembrandt]]. Suurin osa esimerkisksiesimerkiksi Rembrandtin saamista tilauksista tuli Amsterdamin varakkailta kansalaisilta ja kauppiailta. Myös kirjallisuuden alalla tasavalta tuotti kuuluisia nimiä, kuten [[Jacob Cats]], [[Constantijn Huygens]] ja [[Joost van den Vondel]]. Tieteilijöistä maineikkain on juristi [[Hugo Grotius]] (1583–1645), joka oli arvostettu teologi, historioitsija, valtiomies ja diplomaatti. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan ​​on oikeudellinen teos sodan ja rauhan lakien tarpeellisudestatarpeellisuudesta ja toinen käsittelee oppia merien vapaudesta.<ref name=golden />

Johan de Wittin hallituskaudella (1653–1672) Alankomaiden kaupankäynti kukoisti edelleen, vaikkakin Ranskan ja Englannin suunnalta tuleva kilpailu oli yhä voimakkaampaa. Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] päätti maaliskuussa 1672 aloittaa [[Ranskan–Hollannin sota|Hollannin-vastaisen sodan]] vallatakseen [[Espanjan Alankomaat]] Ranskalle. Aluksi Ludvigin piti hajottaa aikaisemmasta sodasta periytyvä Ranskan-vastainen liittokunta: Englanti ostettiin kullalla Ranskan liittolaiseksi (salainen Doverin sopimus kesällä 1670) ja helmikuussa 1672 Ruotsi sitoutui vuosittaista maksua vastaan pitämään 16&nbsp;000 sotilasta [[Pommeri]]ssa, jotta [[saksa]]laisia (erityisesti [[Brandenburgin markkreivikunta|Brandenburgia]]) estettäisiin liittymästä Hollannin puolelle tulevassa sodassa. Englanti [[Kolmas Englannin–Hollannin sota|liittyikin]] luvatulla tavalla Ranskan aloittamaan sotaan, mutta se sai tarpeekseen satamien saartamisesta, kun [[Michiel de Ruyter]]in johtamat hollantilaiset voittivat neljä taistelua Englantia vastaan. Britannian parlamentti pakotti kuninkaan lopettamaan sodan. Sodan alkuvaiheessa Johan de Witt sai surmansa kansanjoukon lynkkauksessa ja valtaan tuli brittimielinen Oranian herttua. Tähän katsotaan Hollannin suurvaltakauden päättyneen, koska talouden painopiste siirtyi Kanaalin toiselle puolelle. <ref name="omh11" />