Ero sivun ”Karunki (Suomi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
taajama
→‎Historia: ruotsin puoli
Rivi 44:
Nimistöntutkimuksen perusteella Karungin varhaisin asutus syntyi [[Satakunta|Satakunnasta]] käsin. Tornion suurpitäjä kuului alun perin Ruotsiin, vaikka asutus oli kauttaaltaan suomalaista tai lappalaista. Myöhemmän Karungin kunnan alueella oli vuonna 1543 kaikkiaan 25 taloa, jotka jakaantuivat kylittäin siten, että Kukkolassa oli 14, Karungissa viisi ja Korpikylässä kuusi taloa. Vuoteen 1600 mennessä edellä mainittujen kylien yhteinen taloluku oli kohonnut 45:een. Aapajoki syntyi muita kyliä myöhemmin: vuonna 1741 siellä oli vain kaksi uudistilaa, mutta 30 vuotta myöhemmin jo 14 taloa.<ref name="tarmio"/>
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] päättäneen [[Haminan rauha]]n mukainen uusi valtakunnanraja kulki Tornionjokea pitkin. Suomen puolelle jäänyt osa Karungista muodostettiin vuonna 1812 Alatornion kappeliksi, ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1859. Vuonna 1810 Karungissa oli 676 asukasta, mutta väkiluku kasvoi vuoteen 1880 mennessä 1&nbsp;663:een.<ref name="tarmio"/> Ruotsin puolelle jäänyt osa Karungista oli siellä itsenäisenä kuntana vuoteen 1967, jolloin se liitettiin [[Haaparanta]]an.
 
Karunki oli elinkeinorakenteeltaan hyvin alkutuotantovaltainen kunta. Vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 73 prosenttia Karungin asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 18 prosenttia palveluammateista ja loput teollisuudesta ja rakennustoiminnasta.<ref name="tarmio"/>