Ero sivun ”Betyyli” versioiden välillä

Antiikin tunnetuimpia betyylejä oli [[Apollonin temppeli (Delfoi)|Apollonin pyhäkkö]] Delfoissa, missä sijaitsi kartionmuotoinen pyhä kivi ''omfalos'' eli maailman napa. Se oli muinainen meteoriitti.<ref name="Flacelière">{{Kirjaviite|Tekijä=Flacelière, Robert|Nimeke=Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa|Vuosi=1959/2004|Sivu=210|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-19873-0}}</ref> Kiven palvonta Roomassa liittyi [[Kybele|Kybelen]] kulttiin. Vuonna 204 eaa. Pergamonin kuningas [[Attalos I]] luovutti roomalaisten lähetystölle fryygialaisen hedelmällisyyden ja elinvoiman jumalattaren Kybelen pyhän kiven, joka tuotiin Roomaan. [[Palatium|Palatiumin]] kukkulalle rakennettiin Kybelelle oma temppeli.<ref>Castrén, 2011, s. 310</ref>

Vanhassa Testamentissa kivi liittyy [[Jaakob (Iisakin poika)|Jaakobin]] uneen. Jumala lupasi tälle unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Raamattu kertoo: "Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, , pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä. Hän antoi paikalle nimen Betel" (1. Moos 28: 18–19). Myös tässä sana tarkoitti Jumalan taloa.

Tarina Jaakobin unesta oli muuttunut arabeille tärkeäksi jo varhain. 600-luvun lopulla kalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|Abd al-Malik]] oli antanut lyödä kolikoita, joiden aiheena oli Jaakobin päänalusestaan pystyttämä kivipatsas, ''Yegar Sahaduta'' eli "todistuskivi"''.'' Se todisti Jumalan liitosta Jaakobin kanssa. Kivipatsas korvasi al-Malikin kolikoissa ristiaiheen ja esitti tällöin liittosopimusta Jumalan kanssa. <ref>Popp, Volker, 2010, s. 59. Teoksessa: Ohlig & Puin, 2010</ref>

[[Kaaban musta kivi]] kuuluu myös antiikin betyyleihin. [[Islam|IslaminuskossaIslaminuskon]] tiukan yksijumalaisuuden takia se ei kuitenkaan ole palvonnan kohde.

* [[Pyhä kiviBetel]]