Saunominen on perinteisesti ollut myös tärkeä tapahtuma juhlapäivien aattona. Jouluaattona lopetettiin työt iltapäivällä ja mentiin oljilla ja havuilla koristeltuun joulusaunaan. Juhannussauna koristeltiin pihlajan- tai koivunoksilla. Juhannuksena oli myös aika tehdä ensimmäiset uudet vastat.<ref name="KSM">{{Verkkoviite | Osoite = http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/saun/tee.html | Nimeke = Saunatontun monet toimet | Ajankohta = | Julkaisu = Keski-Suomen museo | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
Kaupunkeihin perustettiin [[yleinen sauna|yleisiä saunoja]] 1800-luvulta lähtien, koska omat saunat eivät mahtuneemahtuneet pienille tonteille, ja tiukkenevat paloturvallisuusvaatimukset tekivät niistä kalliita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunsauna.fi/2010/10/oulun-yleisten-saunojen-historiaa/ | Nimeke = Oulun yleisten saunojen historiaa | Tekijä = Markku Seppänen | Ajankohta = | Julkaisu = Oulun Saunaseura | Viitattu =31.12.2016 }}</ref> Esimerkiksi Helsingissä oli vuonna 1907 yhteensä 49 yleistä saunaa ja kylpylaitosta. Yleiset saunat vähenivät, kun asuinnoissa yleistyivät kylpyhuoneet suihkuineen. Myöhemmin saunaan pääsi myös uimahalleissa, joita alettiin rakentaa toden teolla 1960- ja 1970-luvuilla. Toisaalta väkeä muutti lähiöihin, joissa oli kylpyhuoneiden lisäksi myös talokohtaiset kellarisaunat. 2000-luvulla uudenlainen kaupunkikulttuurin arvostus on lisännyt myös jäljellä olevien yleisten saunojen arvostusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002890738.html | Nimeke = Yleiset saunat ehtivät melkein kadota – vanhat kuvat kertovat julkisen kylpemisen kultakaudesta Helsingissä | Tekijä = Kalle Silfverberg | Ajankohta =11.3.2016 | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Viitattu =31.12.2016 }}</ref>
