Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Syksy 1930: Eduskuntavaalit ja maltillisten lähtö: sitova välilyönti |
→Lapuanliike nimittää Suomeen hallituksen: Kommunistilakien selkiyttäminen |
||
Rivi 168:
{{Pääartikkeli|[[Talonpoikaismarssi]]}}
==== Eduskunta kokontuu äänestääkseen kommunistilaeista ====
[[Tiedosto:P. E. Svinhufvud rautatieasemalla.jpg|pienoiskuva|P. E. Svinhufvud, 4. heinäkuuta 1930 muodostetun uuden oikeistohallituksen pääministeri palaa tiedustelumatkalta Etelä-Pohjanmaalta.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 202</ref> [[Museovirasto]] - Musketti.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19920224:476 |nimeke =P. E. Svinhufvud rautatieasemalla|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-03-18}}</ref>|vasen|upright=0.7]]
Eduskunta kokoontui täysin poikkeuksellisesti 1. heinäkuuta 1930. Hallitus esitti, että eduskunta hyväksyisi lakimuutoksilla sen jo aiemmin tekemät päätökset. Lakikokonaisuus sai nimen [[kommunistilait]]. Hallitus esitti uutta valtion suojelulakia, jonka mukaan tasavallan presidentillä oli oikeus rajoittaa kansalaisvapautta, jos yleinen turvallisuus ja järjestys oli uhattuna. Painovapauslain ja rikoslain muutoksilla pyrittiin tekemään rangaistavaksi hallituksen, eduskunnan tai yhteiskuntajärjestyksen halventaminen ja vaarantaminen. Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella oikeutettiin poliittisen toiminnan kieltäminen henkilöiltä ja yhdistyksiltä, jotka toimivat laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi suoraan tai välillisesti. Muutoksilla pyrittiin kieltämään täysin kommunistien toiminta.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 203</ref>
'''Kallion hallituksen eroaa ja lapuanliike nimittää Suomeen uuden hallituksen'''
4. heinäkuuta muodostettiin lapuanliikkeen tavoitteiden mukaisesti [[Svinhufvudin II hallitus|Svinhufvudin johtama yleisporvarillinen hallitus]]. Eduskuntaryhmiä ei kutsuttu hallitusneuvotteluihin ja hallitus muodostettiin ”etupäässä silmällä pitäen sitä että sillä on lapualaisten luottamus.”<ref>Siltala 1985 s. 110</ref> Uusi hallitus kertoi tukevansa lapuanliikkeen tavoitteita.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 205</ref> Svinhufvud tavoitteli taitavana poliittisena pelurina kuitenkin mahdollisimman laajaa tukea ja vastusti Vihtori Kosolan tuloa hallitukseen. Kosola ja Vihtori Herttua ehtivät olla ”ministereinä” neljä tuntia ennen vetäytymistään hallituksesta.<ref>Siltala 1985 s. 112</ref> Taustalla oli ilmeisesti pelko siitä, että hallitusvastuu ilman määräävää asemaa vesittäisi kansanliikkeen. Myös lapuanliikkeen K. R. Kareksen ja opetusministeriksi tulleen kokoomuslaisen Paavo Virkkusen [[Teologia|teologisten]] erimielisyyksien on arvioitu vaikuttaneen lapualaisten hallitukseen tulon kariutumiseen.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 205</ref>▼
▲Kallion hallitus oli kuitenkin kestämättömässä tilanteessa. Tukijoita ei käytännössä ollut, ja hallitus jätti eropyyntönsä 2. heinäkuuta.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 204</ref> 4. heinäkuuta muodostettiin lapuanliikkeen tavoitteiden mukaisesti [[Svinhufvudin II hallitus|Svinhufvudin johtama yleisporvarillinen hallitus]]. Eduskuntaryhmiä ei kutsuttu hallitusneuvotteluihin ja hallitus muodostettiin ”etupäässä silmällä pitäen sitä että sillä on lapualaisten luottamus.”<ref>Siltala 1985 s. 110</ref> Uusi hallitus kertoi tukevansa lapuanliikkeen tavoitteita.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 205</ref> Svinhufvud tavoitteli taitavana poliittisena pelurina kuitenkin mahdollisimman laajaa tukea ja vastusti Vihtori Kosolan tuloa hallitukseen. Kosola ja Vihtori Herttua ehtivät olla ”ministereinä” neljä tuntia ennen vetäytymistään hallituksesta.<ref>Siltala 1985 s. 112</ref> Taustalla oli ilmeisesti pelko siitä, että hallitusvastuu ilman määräävää asemaa vesittäisi kansanliikkeen. Myös lapuanliikkeen K. R. Kareksen ja opetusministeriksi tulleen kokoomuslaisen Paavo Virkkusen [[Teologia|teologisten]] erimielisyyksien on arvioitu vaikuttaneen lapualaisten hallitukseen tulon kariutumiseen.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 205</ref>
==== Kansanedustajien sieppaus perustuslakivaliokunnasta ====
Rivi 189 ⟶ 191:
==== Eduskunnan hajottaminen ja kommunistien toiminnan estäminen ====
[[File:Kommunistit poistuvat Tampereen kaupunginvaltuustosta.jpg|thumb|Kommunistit poistuvat Tampereen kaupunginvaltuustosta kesäloman jälkeen 1930. Valokuva E. M. Staf.]]
Kommunistit poistettiin parlamentista kaikkien porvaripuolueiden tuella. Eduskunnassa tulivat nyt äänestykseen Kallion hallituksen lakimuutokset eli niin sanotut
Liikkeen radikaalimmat tavoitteet eivät kuitenkaan päässeet virallisiin lakiesityksiin. Sosiaalidemokraatit pelkäsivät aiheellisestikin olevansa lapuanliikkeen seuraava kohde. Painostuksesta huolimatta sosiaalidemokraattien ja ruotsinkielisten [[Määrävähemmistösäädökset|määrävähemmistö]] riitti siirtämään lakimuutosten hyväksymisen seuraavaan vaalikauteen. Eduskunta hyväksyi vain muutoksia painovapauslakiin ja poisti lakimuutoksilla kommunistien oikeuden osallistua kunnallisvaaleihin.<ref>Siltala 1985 s. 130–131</ref><ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 208–210</ref> Äänestyksen seurauksena presidentti Relander [[Eduskunnan hajottaminen|hajotti eduskunnan]] 15. heinäkuuta 1930 ja määräsi vaalit pidettäväksi 1.–2. lokakuuta.<ref>Siltala 1985 s. 133–134</ref> Lapuanliike onnistui painostuksellaan näin sekä vaihtamaan hallituksen että hajottamaan eduskunnan. Liikkeen seuraavaksi tavoitteeksi tuli saada oikeistolle uuteen eduskuntaan kahden kolmasosan määräenemmistö lakimuutosten hyväksymiseksi.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 211</ref>
| |||