'''Ruostesienet''' (Pucciniales)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finto.fi/yso/fi/page/p2300 | Nimeke = ruostesienet| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finto - YSO| Viitattu = 15.12.2020 }}</ref> ovat kasveissa loisina eläviä [[sienet|sienilajeja]]. Ne eivät koskaan muodosta [[itiöemä|itiöemiä]], sillä sieni muodostaa helmi-itiöpesäkkeitä.<ref name="">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metsantutkimuslaitos.fi/metla/esitteet/metsat/kivalo-1999-sienivihko.pdf | Nimeke = Metsäntutkimuslaitos: Sienipolku - sieniopas | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 04.11.2017}}</ref>. Niiden rihmasto kasvaa isäntäkasvin solukkojen soluväleissä. Ne eivät yleensä tapa isäntäänsä. Ruostesieniin kuuluu viljelyskasvien tuholaisia.<ref name="Rikkinen1999"> [[Jouko Rikkinen|Rikkinen, Jouko]]: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-363-8 </ref>
Ruostesienet ovat kehittyneet jo ennen [[kivihiilikausi|kivihiilikautta]].{{Lähde}} Elämänkiertonsa aikana niillä on usein kaksi isäntäkasvia, joiden molempien nimet ovat sienen nimessä. Esimerkiksi kuusentalvikkiruostekuusen-talvikinruoste tuottaa kuusenkävyillä [[itiö|helmi-itiöitä]], jotka tarttuvat [[talvikit|talvikkeihin]]. Sieni talvehtii talvikin lehdissä ja kasvattaa talvi-itiöitä, jotka taas tarttuvat kuusen [[emi]]kukintoihin touko-kesäkuussa.<ref>Kankaanhuhta, V. ja Lipponen, K. [http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm Kuusentalvikkiruoste (Chrysomyxa pirolata)] Syyskuu 2000. Metla. Metsätuho-opas.</ref>
Kuusessa tuhoa aiheuttaa [[kuusentuomiruostekuusen-tuomenruoste]] (''Thekopsora areolata''). Laji loisii [[tuomi|tuomella]] ja kuusella, ja sitä voi torjua hävittämällä edellä mainitut kuusikoista.<ref>[http://www.tkukoulu.fi/~kastul/metsavahingot/kuusentuomiruoste.htm Tietoa kuusentuomiruosteesta.] Turun opetustoimi</ref> Muita kuusta tuhoava ruostesieniä ovat [[kuusentalvikkiruostekuusen-talvikinruoste]] (''Chrysomyxa pirolatapyrolae''), [[kuusensuopursuruostekuusen-suopursunruoste]] (''Chrysomyxa ledi'') ja [[kuusenneulasruostekuusenkultaruoste]] (''Chrysomyxa abietis'').<ref>[http://kauhajokinyt.fi/metsiensoidenkirja/pilkotut/179-183.pdf Sienitaudit ja rakennehäiriöt]{{404}}</ref> Katajaa ja pihlajaa väli-isäntänään käyttää [[pihlajan-katajanruoste]] (''Gymnosporangium cornutum'').<ref>http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/gycorn-p.htm</ref>
Eräät ruostesienet vaurioittavat [[vilja|viljoja]], kuten esimerkiksi [[heinäkasvit|heinäkasveilla]] ja [[happomarjat|happomarjapensailla]] vuorotteleva [[mustaruostehappomarjan-heinänruoste]] eli mustaruoste (''Puccinia graminis'')<ref>[http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f0075031b/8e1bc729ea240550c225649200212261?OpenDocument Finfood]{{404}}</ref><ref name="Rikkinen1999" />, sekä erityisesti [[Vehnä|vehnää]] vaurioittava [[heinänviiruruoste]] eli keltaruoste (''Puccinia striiformis'').<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kasvinsuojelu.berner.fi/haitat/taudit/ruosteet|nimeke=Ruosteet {{!}} Berner – Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito|julkaisu=kasvinsuojelu.berner.fi|viitattu=2018-12-12}}</ref> Sienet häiritsevät viljan kasvua käyttämällä kasvin vettä ja ravinteita<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Chen, X.|Otsikko=Epidemiology and control of stripe rust [Puccinia striiformis f. sp. tritici] on wheat|Julkaisu=Can. J. Plant Pathol. 27: 314–337 (2005)|Ajankohta=2005|Julkaisija=}}</ref>. Tällöin kasvi ei kasva kunnolla, vaan jää pieneksi ja ohueksi, jolloin viljasadon määrä pienenee ja laatu heikkenee. Viljasadon pienentyminen aiheuttaa materiaalin menetystä viljateollisuudelle, sekä rahallista menetystä viljelijöille. ''Puccinia'' -suvun viljaruostesieniä tavataan ympäri maailmaa kaikkialla, missä viljaa kasvaa, sillä sienet levittäytyvät laajalle alueelle hyvin tehokkaasti tuulen kuljettaessa sienten [[Itiö|itiöitä]] <ref name=":0" />. Paras tapa ehkäistä ruostesienten aiheuttamia haittoja on viljellä ruostesienille vastustuskykyisiä viljalajikkeita<ref name=":0" />.
