Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Liikkeen tausta: porvarillinen demokratia ei ole yleissanastoa -> liberaali demokratia |
→Lapuan laki ja diktatuurihanke: Poiston lähdeviitteen, sillä tekstille ei löydy suoraa tukea kirjasta. Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 136:
==== Lapuan laki ja diktatuurihanke ====
Lapuanliike oli nyt lopullisesti radikalisoitunut ja kesästä 1930 tuli hyvin rauhaton. [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaalle]] julistettiin 5. kesäkuuta 1930 niin sanottu [[Lapuan laki]].
Radikalisoituminen oli hyvin pitkällä myös vallan kulisseissa, ja Suomen demokratiaan kohdistuikin välitön uhka. Rafael Haarla oli kysynyt jo ensimmäisen kansalliskokouksen jälkeen päivänpolitiikasta vetäytyneen sosiaalidemokraattijohtaja [[Väinö Tanner]]in halukkuutta Suomen diktaattoriksi. Tarkoituksena oli koota hankkeen taakse laajojen maltillisten piirien kannatus.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 194</ref> Kesäkuun alussa Martti Pihkala kävi esittämässä saman kysymyksen istuvalle pääministerille Kyösti Kalliolle. Molemmat veteraanipoliitikot kieltäytyivät. Lapuanliikkeen miehet eivät kuitenkaan sietäneet kielteisiä vastauksia. Kallio päätettiin tappaa ja tekijöiksi arvottiin ''Työn Äänen'' iskuun osallistuneet [[Yrjö Hissa]] ja [[Jussi Perämäki]]. Valitut eivät Kallion kohdattuaan ja tämän kanssa keskusteltuaan kuitenkaan pystyneet toteuttamaan tehtäväänsä. Epäonnistumisen häpeä oli nuorille miehille liikaa ja aamuyöllä 8. kesäkuuta Hissa ja Perämäki tekivät kaksoisitsemurhan.<ref>Silvennoinen & Tikka & Roselius 2016 s. 165–167</ref>
| |||