Ero sivun ”Joseph Caillaux” versioiden välillä

39 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(Lisätään malline:auktoriteettitunnisteet AAKKOSTUS-avainsanan yläpuolelle)
pEi muokkausyhteenvetoa
{{korjattava/painotus|Artikkeli käsittelee enemmän vaimon tekemää murhaa kuin itse henkilöä, lähteet pitäisi myös korjata.}}
[[Tiedosto:Joseph Caillaux.jpg|thumb|Joseph Caillaux]]
'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo [[Kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] aikana. Hän oli [[radikaalipuolue]]en johtaja ja vuosina [[1911]]–[[1912]]1911–1912 pääministeri. Pääministeriaikanaan hän harjoitti sovinnollista politiikka Saksan suhteen. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana]] 1911{{lähde}}. Hän joutui kuitenkin painostuksen vuoksi eroamaan pääministerin tehtävästä. Hänen yleinen rauhanpyrkimyksiä korostava suhtautumisensa herätti niin paljon vastustusta, että hänet tuomittiin myöhemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vankilaan, koska hänen katsottiin syyllistyneen "vahingon aiheuttamiseen valtion ulkoiselle turvallisuudelle".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.firstworldwar.com/bio/caillaux.htm | Nimeke = Who's Who in First World War| Ajankohta = 2001 |Viitattu =11.2.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
==Päätoimittajan ampuminen==
[[Italia]]n [[Pariisi]]n-[[suurlähettiläs]] järjesti 16. maaliskuuta 1914 Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle juhlat. Sinne oli kutsuttu puolisonsa Henrietten kanssa myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtiovarainministerinä. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa oikeistolaisen ''[[Le Figaro]]'' -sanomalehden päätoimituksen ohi, rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi päästä lehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref name=VK167>{{Kirjaviite | Nimeke= Vuosisatamme Kronikka | Sivu=167| Selite=Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan| Julkaisija= Gummerus| Vuosi= 1999| Tunniste=ISBN 951-20-2893-X<}}</ref>
 
Kesken keskustelun rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux oli radikaali [[sosialismi|sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan 1911–1912 [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin]] aikana, jolloin [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa, oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a, joka vastusti tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref name=VK167/>
 
''Le Figaro'' ryhtyi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux vaati kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
31 923

muokkausta