Ero sivun ”Revyy” versioiden välillä

28 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
Korjasin lähdeviittauksen
[arvioimaton versio][katsottu versio]
p (korjasin yhden lähdetiedon)
p (Korjasin lähdeviittauksen)
 
== Revyy Suomessa ==
Suomen vanhimpia revyyn tapaisia esityksiä nähtiin jo 1870-luvulla. 1800-luvun jälkipuoliskolla helsinkiläinen huvielämä kansainvälistyi Tukholman ja Pietarin vaikutuspiireissä. Läpikulkumatkalla olevat artistit esiintyivät Helsingissä sekä usein myös Viipurissa ja Turussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Varietee, kabaree, revyy|Vuosi=1997|Sivu=52-53|Julkaisija=Hiidenkivilehti 4/1997}}</ref> 1900-luvun uutuus olivat elokuvateatterit[[Revyy#sdfootnote1sym|.]] Niissä yleistyivät elokuvan, elävän pienohjelman ja muun huvittelun yhdistelmät.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=HoviSeppänen, KalervoHanna|Nimeke=ViinasodastaIloinen kynttiläiltoihinilta Adlonissa. TallinnanPro ravintolakulttuuringradu historiaHelsingin 1918 – 1940yliopisto.|Vuosi=20022007|Sivu=7332-36|Julkaisija=Turku: Kirja –Helsingin Aurorayliopisto}}</ref> Aluksi tarkoituksena oli käyttää esiintyjiä vain viihdyttämään yleisöä filmikelan vaihtamisen aiheuttaman pakollisen tauon aikana, mutta osoittautui, että kansa alkoikin jonottaa katsomaan esiintyjiä. Kluuvikadulla sijainneessa elokuvateatteri Helikonissa yleisöä viihdyttivät muun muassa ”Suomen humoristisimmaksi laulajaksi” mainostettu kuplettilaulaja [[J. Alfred Tanner]], salonkivoimistelijaveljekset Kalervo, kanteleen säestyksellä vihellystaidetta esittänyt Virginia Sarin ja ruotsalaiset glunttilaulajat Adolf Rangstedt ja Carl Thorell. Esityksissä imitoitiin ja esitettiin esimerkiksi suomalaisia suurmiehiä kuten [[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]]<nowiki/>ia ja [[Elias Lönnrot|Lönnrot]]<nowiki/>ia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Kuvat elävät. Elokuvatoimintaa Suomessa 1908 – 1918.|Vuosi=1991|Sivu=97-104|Julkaisija=VAPK}}</ref> Ajankohtaisista aiheista käsiteltiin muun muassa nykyaikaista palvelusväkeä, rouva-nimityksen ulottamista kaikkiin naishenkilöihin, voipulaa, seteliväärennöksiä, teatterikiistoja ja puhelimen, kirjoituskoneen ja auton kaltaisia uutuuksia. Hauskimpia numeroita toisteltiin kaikkialla kaupungissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirviseppä, Reino.|Nimeke=Esipuhe. Teoksessa J. Alfred Tanner: Kuolemattomat kupletit.|Vuosi=1966|Sivu=10-13, 28-29.|Julkaisija=Lahti: Kanervan Kustannusliike.}}</ref>
 
Vielä 1920-luvun alkupuolella revyyohjelmat olivat suosittua huvia hienostoravintoloissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nikkonen, Ahti|Nimeke=Ravintolamuusikon ammatin nousu ja tuho.|Vuosi=2004|Sivu=47|Julkaisija=Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 11. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.}}</ref>
71

muokkausta