Ero sivun ”Whirlwind I” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Muutaman välimerkkivirheen korjaus. |
||
Rivi 1:
'''Whirlwind I''' oli [[MIT|Massachusettsin teknillisen korkeakoulun]] servomekaniikan laboratoriossa [[Yhdysvaltain laivasto]]a varten suunniteltu ja vuosina 1948–1951 rakennettu [[elektroniputki]]teknologiaa käyttänyt [[tietokone]]. Whirlwind I oli ensimmäinen tietokone jota ei rakennettu korvaamaan pelkästään vanhempia mekaanisia järjestelmiä ja se oli myös ensimmäisiä tietokoneita jotka tuottivat reaaliaikaista tulostusta.
[[Tiedosto:Museum of Science, Boston, MA - IMG 3168.JPG|thumb|right|250px]]
Koneen suunnittelu alkoi jo toisen maailmansodan aikana kun Yhdysvaltain laivasto antoi MIT:n tehtäväksi kehittää tietokoneen joka ohjaisi pommikoneiden miehistöjen koulutuksessa käytettyä [[lentosimulaattori]]a. Erona vanhempiin mekaanisiin järjestelmiin kuten [[Link Trainer]]iin olisi se että tietokone voisi vaihtaa ohjelmallisesti simuloitavan lentokonemallin. MIT:n tutkijat pyrkivät aluksi ratkaisemaan tehtävän [[Analoginen tietokone|analogisen tietokoneen]] avulla, mutta vuonna 1945 tutustuttuaan [[ENIAC]] tietokoneeseen he päättivät suunnitella digitaalisen tietokoneen. Koska kone joutui käsittelemään useista lähteistä tulevia samanaikaisia syötteitä, koneen täytyi olla nopeampi kuin siihen asti käytössä olleet tietokoneet. Tämän saavuttamiseksi Whirlwind I käsitteli yhden [[kellojakso]]n aikana [[Rinnakkaisuus|rinnakkaisesti]] yhden 16
Whirlwindin suunnittelijat [[Jay Wright Forrester]] ja [[Robert Everett]] saivat koneen suunnittelun tehtyä vuoteen 1947 mennessä. Konetta varten tarvittiin noin 5 000 elektroniputkea
Whirlwind-projekti vaikutti [[Interaktiivinen tietojenkäsittely|interaktiivisen tietojenkäsittelyn]] kehitykseen.<ref name="chmicmp">{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/pdp-1/interactive-computing/ | nimeke = Interactive Computing | julkaisija = Computer History Museum | viitattu = 13.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Robert Everett suunnitteli tietokoneeseen [[valokynä]]n,
Kone suunniteltiin aluksi käyttämään [[Williams-putki]]a muistina, mutta näiden hitauden ja epäluotettavuuden vuoksi etsittiin muita ratkaisuja.<ref name="hc">{{Verkkoviite | osoite = https://history-computer.com/ModernComputer/Electronic/Whirlwind.html | nimeke = Whirlwind Computer | viitattu = 9.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Forrester kehitti [[An Wang]]in ratkaisun pohjalta [[ferriittirengasmuisti]]n, josta tuli yleinen muistityyppi.<ref name="hc" /><ref name="chm">{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/revolution/memory-storage/8/253 | nimeke = Magnetic Core Memory | julkaisija = Computer History Museum | viitattu = 9.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Tietokoneeseen yhdistettiin 4. heinäkuuta 1956 [[näppäimistö]], jolloin ohjelmoijat pääsivät syöttämään koneeseen käskyjä suoraan ilman [[Reikäkortti|reikäkortteja]] tai katkaisimia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/tdih/july/4/ | nimeke = What Happened on July 4th | julkaisija = Computer History Museum | viitattu = 21.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
Koneen valmistuttua Yhdysvaltain laivasto ei ollut enää kiinnostunut siitä, mutta sen sijaan [[Yhdysvaltain ilmavoimat]] havaitsi koneen sopivaksi ohjaamaan ilmapuolustusjärjestelmää. Tätä varten kehitettiin kokeellinen [[Uusi-Englanti|Uuden Englannin]] eteläosien ilmapuolustusta ohjannut [[Cape Code-järjestelmä]],
Whirlwind I:n pohjalta kehitettiin suurempi ja nopeampi Whirlwind II-järjestelmä mutta se ei koskaan valmistunut. Se oli kuitenkin pohjana vuonna 1950-luvun lopulla käyttöönotetulle [[SAGE]]-ilmapuolustusjärjestelmälle joka käytti [[IBM]]:n kehittämiä [[AN/FSQ-7]]-tietokoneita.
| |||