Ero sivun ”Revyy” versioiden välillä

39 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lähinnä kh, tynkämalline jo pois
p (linkitin muihin Wikipedia-artikkeleihin)
(lähinnä kh, tynkämalline jo pois)
'''Revyy''' on kevyt, [[Viihde|viihteellinen]] näyttämöohjelma, joka koostuu [[Musiikki|musiikista]], [[Tanssi|tansseista]] ja [[Sketsi|sketseistä]]. Revyyn aiheet liittyvät usein ajankohtaisiin tapahtumiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toim. Virtamo, Keijo|Nimeke=Otavan musiikkitieto A – Ö.|Vuosi=1987|Sivu=|Julkaisija=Otava}}</ref> Lähilajeja ovat ''varietee'', ''vaudeville'', ''kabaree, Music hall'', ''[[überbrettl]]'' sekä myös ''operetti'', ''tingeltangel'' ja ''minstrel''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jalkanen, Pekka|Nimeke=Alaska, Bombay ja Billy Boy. Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla.|Vuosi=1989|Sivu=30|Julkaisija=Suomen Etnomusikologisen seuran julkaisuja 2}}</ref> Kaikista näistä voidaan käyttää yhteisnimeä kansanomainen musiikkiteatteri. Revyyn juuret ovat Ranskassa. Laji syntyi 1830-401830–40-luvuilla katu- ja markkinaesityksiin pohjautuneista ''comédies de vaudeville'' -esityksistä. Revyyn historia kietoutuu voimakkaasti kaupunkien historiaan. 1800-luvulla alkanut teollisuuden vallankumous kasvatti räjähdysmäisesti kaupunkien asukasmääriä. Sen yhteydessä korkeakulttuurin rinnalla alkoi massaviihteen voittokulku. Tähän kuuluivat mm. kioskikirjallisuus ja erilaiset revyy- tyyppiset esitykset. Pariisista revyyt levisivät muihin suurkaupunkeihin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toim. Oramo,Ilkka & Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa & Salmenhaara, Erkki & Virtamo, Keijo & Väisänen, Risto|Nimeke=Suuri musiikkitietosanakirja 5 O – See|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=Weilin+Göös.}}</ref> Lähilajit kabaree ja varietee ovat myös lähtöisin Pariisista, ja ne ovat lajeina nuorempia. Ensimmäisenä kabareena pidetään [[Rodolphe Salis]]<nowiki/>in [[Le Chat Noir]] cabaret -esityksiä Montmartrella 1880-luvulla.
 
== Revyy Suomessa ==
Suomen vanhimpia revyyn tapaisia esityksiä nähtiin jo 1870-luvulla. 1800-luvun jälkipuoliskolla helsinkiläinen huvielämä kansainvälistyi Tukholman ja Pietarin vaikutuspiireissä. Läpikulkumatkalla olevat artistit esiintyivät Helsingissä sekä usein myös Viipurissa ja Turussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Varietee, kabaree, revyy|Vuosi=1997|Sivu=52-53|Julkaisija=Hiidenkivilehti 4/1997}}</ref> 1900-luvun uutuus olivat elokuvateatterit[[Revyy#sdfootnote1sym|.]] Niissä yleistyivät elokuvan, elävän pienohjelman ja muun huvittelun yhdistelmät.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hovi Kalervo|Nimeke=Viinasodasta kynttiläiltoihin. Tallinnan ravintolakulttuurin historia 1918 – 1940.|Vuosi=2002|Sivu=73|Julkaisija=Turku: Kirja – Aurora}}</ref> Aluksi tarkoituksena oli käyttää esiintyjiä vain viihdyttämään yleisöä filmikelan vaihtamisen aiheuttaman pakollisen tauon aikana, mutta osoittautui, että kansa alkoikin jonottaa katsomaan esiintyjiä. Kluuvikadulla sijainneessa elokuvateatteri Helikonissa yleisöä viihdyttivät muun muassa ”Suomen humoristisimmaksi laulajaksi” mainostettu kuplettilaulaja [[J. Alfred Tanner]], salonkivoimistelijaveljekset Kalervo, kanteleen säestyksellä vihellystaidetta esittänyt Virginia Sarin ja ruotsalaiset glunttilaulajat Adolf Rangstedt ja Carl Thorell. Esityksissä imitoitiin ja esitettiin esimerkiksi suomalaisia suurmiehiä kuten [[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]]<nowiki/>ia ja [[Elias Lönnrot|Lönnrot]]<nowiki/>ia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Kuvat elävät. Elokuvatoimintaa Suomessa 1908 – 1918.|Vuosi=1991|Sivu=97-104|Julkaisija=VAPK}}</ref> Ajankohtaisista aiheista käsiteltiin muun muassa nykyaikaista palvelusväkeä, rouva-nimityksen ulottamista kaikkiin naishenkilöihin, voipulaa, seteliväärennöksiä, teatterikiistoja ja puhelimen, kirjoituskoneen ja auton kaltaisia uutuuksia. Hauskimpia numeroita toisteltiin kaikkialla kaupungissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirviseppä, Reino.|Nimeke=Esipuhe. Teoksessa J. Alfred Tanner: Kuolemattomat kupletit.|Vuosi=1966|Sivu=10-13, 28-29.|Julkaisija=Lahti: Kanervan Kustannusliike.}}</ref>
 
Vielä 1920-luvun alkupuolella revyyohjelmat olivat suosittua huvia hienostoravintoloissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nikkonen, Ahti|Nimeke=Ravintolamuusikon ammatin nousu ja tuho.|Vuosi=2004|Sivu=47|Julkaisija=Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 11. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.}}</ref>
 
Radiorevyyt ylläpitivät kulttuuria 1930-luvulla ja sodan aikana. Pallen ([[Reino Palmroth|Reino Hirviseppä]]) radiorevyitä lähetettiin Yleisradiossa vuosienvuosina 1935 – 45 välillä1935–45 yli kuusikymmentä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alestalo, Matti & Eskola, Katarina & Gronow, Pekka|Nimeke=Populaarikulttuuri. Teoksessa Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio (toim.): Suomen kulttuurihistoria III.|Vuosi=1982|Sivu=664|Julkaisija=WSOY}}</ref> Etenkin alkuvuosina kaikki tehtiin suorina lähetyksinä, joten revyistä on säilynyt hyvin vähän. Radiorevyyt loppuivat sodan jälkeen sosialistisen pääjohtaja [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] tultua Yleisradion johtoon. Wuolijoki olisi tosin mielellään pitänyt Pallen radiorevyyt ohjelmistossa, mutta edellyttäen että käsikirjoituksissa noudatettaisiin Wuolijoen henkilökohtaisia ohjeita. Tässä tilanteessa Palle jäi mieluummin vapaaehtoisesti syrjään.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirviseppä, Reino|Nimeke=Kuin vierivä virta|Vuosi=1975|Sivu=363-363|Julkaisija=WSOY}}</ref>
 
Ensimmäinen vakituinen suomalainen revyy oli Pallen, näyttelijä-ohjaaja [[Ossi Elstelä|Ossi Elstelän]] ja taiteilija- toimittaja Paavo Päiviön 1945 perustama [[Iloinen Teatteri]]. Iloisen Teatterin alkujuuret olivat sodanaikaisissa aseveli-illoissa. Se sai alkunsa talven 1945 hankalissa olosuhteissa kaikenlaisten tarvikkeiden pulan ollessa pahimmillaan. Hämäläisten talolla alkaneet esitykset osoittautuivat kuitenkin valtavaksi menestykseksi. Ensimmäisen vuoden katsojamäärät kohosivat kymmeniin tuhansiin. Sodan jälkeisessä poliittisessa ja taloudellisessa ilmapiirissä Iloinen Teatteri ajautui kuitenkin nopeasti vaikeuksiin. Sen toiminta tyrehdytettiin esityslupien eväämisellä ja teatterin lippujen korkealla verotuksella.
 
1946 Ossi Elstelä perusti uuden teatterin nimeltään [[Punainen Mylly]]. Nimi oli käännös Pariisin [[Moulin Rouge]]<nowiki/>sta, mutta väri viittasi myös politiikkaan, olivathan Iloisen Teatterin alasajon takana sekä Valvontakomissio[[Liittoutuneiden valvontakomissio|valvontakomissio]] että hallituksen kommunistit. Punainen Mylly rekisteröitiin ilman vaikeuksia. Elstelän taloudellisena kumppanina oli Sotaleskien ja kaatuneiden omaisten huolto ry, jonka toimintaan esityksistä kertyneet tulot ohjattiin. Punainen Mylly oli Suomen ensimmäinen vakituinen revyyteatteri. Se sai kamppailla koko olemassaolonsa ajan rahavaikeuksien kanssa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pennanen, Jukka & Mutkala, Kyösti|Nimeke=Punainen Mylly. Tuo pahennusta herättävä teatteri.|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=Helsinki: Multikustannus Oy.}}</ref>
 
Seuraava varsinainen revyyteatteri oli [[Uusi Iloinen Teatteri|Uusi Iloinen teatteri]], joka perustettiin vuonna 1978. [[Matti Kuusla]], [[Jaakko Salo|Jaakko Salo,]] [[Marjatta Leppänen]] ja [[Jukka Virtanen]] olivat tehneet useamman vuoden suosittuja ravintolaohjelmia helsinkiläisissä ravintoloissa. Linnanmäen huvipuiston johtaja Sara Ekelund oli pitkään etsinyt sopivaa kesärevyytä [[Peacock-teatteri]]<nowiki/>in ja pyysi Matti Kuuslaa tuottamaan revyyn Peacockiin. Tästä seurasi useita kymmeniä vuosia kestänyt revyyohjelmien putki Peacock-teatterissa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Saarikoski, Tuula|Nimeke=Hei, Marjatta Leppänen tässä!|Vuosi=2004|Sivu=162-188|Julkaisija=WSOY}}</ref>
* [[Vaudeville]]
 
== Lähteet ==
{{Tynkä/Taide}}
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Viihde]]