Ero sivun ”Revyy” versioiden välillä

137 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
linkitin muihin Wikipedia-artikkeleihin
(linkitin muihin wikipedia-sivuihin)
p (linkitin muihin Wikipedia-artikkeleihin)
'''Revyy''' on kevyt, [[Viihde|viihteellinen]] näyttämöohjelma, joka koostuu [[Musiikki|musiikista]], [[Tanssi|tansseista]] ja [[Sketsi|sketseistä]]. Revyyn aiheet liittyvät usein ajankohtaisiin tapahtumiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toim. Virtamo, Keijo|Nimeke=Otavan musiikkitieto A – Ö.|Vuosi=1987|Sivu=|Julkaisija=Otava}}</ref> Lähilajeja ovat ''varietee'', ''vaudeville'', ''kabaree, Music hall'', ''[[überbrettl]]'' sekä myös ''operetti'', ''tingeltangel'' ja ''minstrel''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jalkanen, Pekka|Nimeke=Alaska, Bombay ja Billy Boy. Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla.|Vuosi=1989|Sivu=30|Julkaisija=Suomen Etnomusikologisen seuran julkaisuja 2}}</ref> Kaikista näistä voidaan käyttää yhteisnimeä kansanomainen musiikkiteatteri. Revyyn juuret ovat Ranskassa. Laji syntyi 1830-40-luvuilla katu- ja markkinaesityksiin pohjautuneista ''comédies de vaudeville''-esityksistä. Revyyn historia kietoutuu voimakkaasti kaupunkien historiaan. 1800-luvulla alkanut teollisuuden vallankumous kasvatti räjähdysmäisesti kaupunkien asukasmääriä. Sen yhteydessä korkeakulttuurin rinnalla alkoi massaviihteen voittokulku. Tähän kuuluivat mm. kioskikirjallisuus ja erilaiset revyy- tyyppiset esitykset. Pariisista revyyt levisivät muihin suurkaupunkeihin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toim. Oramo,Ilkka & Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa & Salmenhaara, Erkki & Virtamo, Keijo & Väisänen, Risto|Nimeke=Suuri musiikkitietosanakirja 5 O – See|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=Weilin+Göös.}}</ref> Lähilajit kabaree ja varietee ovat myös lähtöisin Pariisista ja ne ovat lajeina nuorempia. Ensimmäisenä kabareena pidetään [[Rodolphe SalisinSalis]]<nowiki/>in [[Le Chat Noir]] cabaret-esityksiä Montmartrella 1880-luvulla.
 
== Revyy Suomessa ==
Suomen vanhimpia revyyn tapaisia esityksiä nähtiin jo 1870-luvulla. 1800-luvun jälkipuoliskolla helsinkiläinen huvielämä kansainvälistyi Tukholman ja Pietarin vaikutuspiireissä. Läpikulkumatkalla olevat artistit esiintyivät Helsingissä sekä usein myös Viipurissa ja Turussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Varietee, kabaree, revyy|Vuosi=1997|Sivu=52-53|Julkaisija=Hiidenkivilehti 4/1997}}</ref> 1900-luvun uutuus olivat elokuvateatterit[[Revyy#sdfootnote1sym|.]] Niissä yleistyivät elokuvan, elävän pienohjelman ja muun huvittelun yhdistelmät.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hovi Kalervo|Nimeke=Viinasodasta kynttiläiltoihin. Tallinnan ravintolakulttuurin historia 1918 – 1940.|Vuosi=2002|Sivu=73|Julkaisija=Turku: Kirja – Aurora}}</ref> Aluksi tarkoituksena oli käyttää esiintyjiä vain viihdyttämään yleisöä filmikelan vaihtamisen aiheuttaman pakollisen tauon aikana, mutta osoittautui että kansa alkoikin jonottaa katsomaan esiintyjiä. Kluuvikadulla sijainneessa elokuvateatteri Helikonissa yleisöä viihdyttivät muun muassa ”Suomen humoristisimmaksi laulajaksi” mainostettu kuplettilaulaja [[J. Alfred Tanner]], salonkivoimistelijaveljekset Kalervo, kanteleen säestyksellä vihellystaidetta esittänyt Virginia Sarin ja ruotsalaiset glunttilaulajat Adolf Rangstedt ja Carl Thorell. Esityksissä imitoitiin ja esitettiin esimerkiksi suomalaisia suurmiehiä kuten Runebergia[[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]]<nowiki/>ia ja Lönnrotia[[Elias Lönnrot|Lönnrot]]<nowiki/>ia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirn, Sven|Nimeke=Kuvat elävät. Elokuvatoimintaa Suomessa 1908 – 1918.|Vuosi=1991|Sivu=97-104|Julkaisija=VAPK}}</ref> Ajankohtaisista aiheista käsiteltiin muun muassa nykyaikaista palvelusväkeä, rouva-nimityksen ulottamista kaikkiin naishenkilöihin, voipulaa, seteliväärennöksiä, teatterikiistoja ja puhelimen, kirjoituskoneen ja auton kaltaisia uutuuksia. Hauskimpia numeroita toisteltiin kaikkialla kaupungissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hirviseppä, Reino.|Nimeke=Esipuhe. Teoksessa J. Alfred Tanner: Kuolemattomat kupletit.|Vuosi=1966|Sivu=10-13, 28-29.|Julkaisija=Lahti: Kanervan Kustannusliike.}}</ref>
 
Vielä 1920-luvun alkupuolella revyyohjelmat olivat suosittua huvia hienostoravintoloissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nikkonen, Ahti|Nimeke=Ravintolamuusikon ammatin nousu ja tuho.|Vuosi=2004|Sivu=47|Julkaisija=Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 11. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.}}</ref>
 
== Revyy muissa maissa ==
Pohjoismaissa on vahva revyyperinne, joka on alkanut jo 1800-luvun alkupuolella. Kuuluisia pohjoismaalaisia revyyesiintyjiä ovat mm. ruotsalaiset [[Povel Ramel]], [[Hans Alfredson|Hasse Alfredson]] ja [[Tage Danielsson]], [[Karl Gerhard]] ja [[Ernst Rolf]], jotka kirjoittivat tekstinsä, sävelsivät musiikin ja esiintyivät itse<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Schöier, Steffan – Wermelin, Stefan|Nimeke=Hasse & Tage. Svenska Ord & Co.|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisija=Saga & Sanningen. Trento, Italia: Alberts Bonniers Förlag.}}</ref>. Myös Tanskassa on lukuisia revyyteattereita, joista tunnetuimpia ovat 1930-luvulta asti toiminut Cirkusrevyen Klampenborgissa[[Klampenborg]]<nowiki/>issa [[Dyrehavsbakken]]<nowiki/>in huvipuistossa Kööpenhaminan ulkopuolella ja Odensen Sommerrevy.<ref>{{Verkkoviite|osoite=ww.revydanmark.dk/revyerne /|nimeke=Revy Danmark|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
== Katso myös ==
71

muokkausta