Ero sivun ”Powhatanit” versioiden välillä

'''Powhatanit''' (lausutaan myös '''Powatan''' tai '''Powhaten''') olivat [[intiaanit|Amerikan intiaani]]kansa, joka eli ensimmäisten eurooppalaisten saapuessa nykyisen [[Virginia]]n itäosissa. He saivat nimensä heitä 1600-luvun alussa johtaneesta [[Wahunsunacock]]-nimisestä päälliköstä, jota kutsuttiin myös päällikkö Powhatanksi. Powhatanit puhuivat itäistäitäisiin [[Algonquianalgonkin-kielet|algonkin-kieliin]] kuuluvaa [[powhatanin kieli|powhatanin]]in kieltä. Powhatan-nimellä tarkoitetaan myös heidän hallitsemaansa heimoliittoa, nykyisessä [[Richmond (Virginia)|Richmond]]issa sijainnutta Powhatanien kaupunkia sekä jokea, joka tunnetaan nykyisin nimellä ''James River''. Heimon ja siirtolaisten kohtaamisesta syntyi tarina [[Pocahontas]]ista, joka oli päällikkö Wahunsunacockin tytär.<ref name="APAN">''A People and a Nation: A History of the United States'', Mary Beth Norton, David M. Katzman, David W. Blight, Howard P. Chudacoff, Fredrik Logevall, Beth Bailey, Thomas G. Paterson, William M. Tuttle, Jr. ISBN 0-395-78882-X</ref>

Monet tutkijat uskovat ettäpowhatanien powhataniienliiton liitto syntyisyntyneen 1570-luvulla, kun kuuden eri heimon valtaan nousi päällikkö Wahunsunacock eli päällikkö Powhatan. Powhatan kuului [[pamunkey]]-heimoon, mutta myöhemmin kaikkia hänen valtansa alla olleita heimoja nimitettiin powhataneiksi. Eurooppalaisten tullessa heidän alueelleen oli liittoon liittynyt tai pakotettu yli 30 heimoa ja powhatanien hallitsemalla alueella eli luultavasti noin 10&nbsp;000–15&nbsp;000 henkilöä. John Smithin mukaan powhatanien alaisuudessa oli 32 heimoa ja 150 kylää jotka maksoivat veroa Powhatanille. Jokaisen pienemmän heimon johdossa oli werowance, eli heimopäällikkö jotka olivat taas Powhatanin alaisuudessa. Näillä heimopäälliköillä saattoi heilläkin olla omia alipäälliköitään, mikäli he johtivat suurta aluetta.<ref name="CNH">[http://www.nps.gov/history/history/online_books/jame1/moretti-langholtz/chap4.htm/ A Study of Virginia Indians and Jamestown: The First Century]</ref>