Wikipedia

Ero sivun ”Lampuoti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 20:
Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa elinkeinorakenteen muutokset olivat vähäisiä, niin maatalousväestön sisäisessä sosiaalisessa rakenteessa varsinkin 1800-luku merkitsi merkittäviä muutoksia. Eräänä keskeisinä lähtökohtina olivat [[isojako]] ja vähitellen alkanut puun teollinen hyötykäyttö. Erityisen voimakkaasti tämä näkyi maata omistavan ryhmän pienemisenä suhteessa maata omistamattomaan ryhmään. Myös lampuotien määrä väheni ja heidän sosiaalinen statuksensa alkoi yhä enemmän muistuttaa torpparien asemaa.
 
Hyvänä esimerkkinä muutoksesta lampuotien asemasta käy [[Hakoisten kartano]]. Aiemmin kartanolla oli ollut suhteellisen vähän omaa viljelyä ja lampuodit olivat hoitaneet melko isoilla vuokratiloillaan viljelyn ja maksaneet kartanoon vuokran tiloistaan. Kuitenkin 1850- ja 1860-luvuilla kaikki nämä tilat liitettiin suoraankartanon suoranaiseksi osaksi kartanoa jajolloin lampuodit siirrettiin usein kartanon todellisiin torppiin. Tällöin heille tuli usein verojen lisäksi myös päivätyövelvollisuus, sillä kartanon laajentunut viljelysala vaati runsaasti työväkeä, varsinkin kylvön ja korjuun aikoina runsaasti työväkeä.
 
Oman lisänsä 1800-luvulla tilanvuokraajien ryhmään toivat lakkautettujenkruununpuustelleiksi muuttuneiden upseerinpuustellien, jotka olivat muuttuneet kruununpuustelleiksi, vuokraajat, jotka usein saattoivat olla myös säätyläisiä. Myös ns. Karjalan lahjoitustilojen talonpoikia pidettiin tuossa vaiheessa lampuoteina. Kokonaismäärältään kokotilanvuokraajat olivat kuitenkin vain noin 2–3 prosenttia maatilatalouden ammatissa toimivasta väestöstä, johon kuuluivat heidänlampuotien lisäkseen:lisäksi talonpojat, torpparit, muonamiehet, mäkitupalaiset, sekä piiat ja rengit.
 
Myös Karjalassa oli tilojen lampuotioikeus yleistä 1800-luvulla jaluvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Suomen valtio ei kyennyt ratkaisemaan Karjalassa tilojen omistusoikeutta suurjaon yhteydessä (metsävarannoista johtuen), vaan vasta vuosina 1922–1924 annetut tilojen omistuskirjat lopettivat lampuotiuden ja tilojen haltijoista tuli niiden laillisia omistajia.
 
Instituutiona lampuotius menetti merkityksensä, kun tilojen verovapaudet kumottiin ja kaikki verosuoritukset ohjautuivat yhteiskunnalle. Vuoden 1918 [[Laki vuokra-alueiden lunastamisesta|torpparivapautuksessa]] ei kuitenkaan aluksi käsitelty lampuotien asemaa. He eivät voineet vielä silloin lunastaa viljelemiään tiloja omiksi torppareiden ja myöhemmin mäkitupalaisten tavoin, vaan oikeus myönnettiin heille lainmuutoksella vuonna 1919.<ref>[http://www.mlang.name/arkisto/torpparilaki-m1.html Laki 1919]</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampuoti”