Ero sivun ”Magnetoenkefalografia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
===MEG-tekniikan kehitystyö Suomessa===
 
Euroopan ensimmäiset [[SQUID-magnetometri]]t kehitettiin apul. prof. [[Toivo Katila]]n johtamassa matalien lämpötilojen fysiikan laboratoriossa toimineessa tutkimusryhmässä [[TKK]]:n [[Teknillinen fysiikka|Teknillisen fysiikan osastoosastolla]]lla 1970-luvun alkupuolella. Laitteet mahdollistivat korkealaatuisten magneettisten herätevasteiden mittaukset. Kuulovasteita laitteilla mittasi LL [[Riitta Hari]]; tutkimusryhmän ensimmäinen kuuloherätevastetutkimus julkaistiin v. 1979. Hari siirtyi Katilan ryhmästä v. 1982 [[Kylmälaboratorio]]on, joka oli irtaantunut Teknillisen fysiikan osastosta erilliseksi yksiköksi v. 1973. MEG-laitekehitys jatkui prof. [[Olli Lounasmaa]]n johdolla Katilan ryhmän erikoistuessa sydäntutkimukseen tiiviissä yhteistyössä [[HYKS]]:n lääkärien kanssa. Kylmälaboratorion ensimmäisen MEG-laitteen teki venäläinen Viktor Vvedensky<!-- onko kaksi v-kirjainta? -->; laitetta käytettiin kylmälaboratorion v. 1980 valmistuneessa, [[VTT]]:n kehittämässä magneettisesti suojatussa huoneessa.
 
Fyysikoista ja matemaatikoista koostunut MEG-teknologiaa kehittänyt tutkimusryhmä oli koko ajan teknisesti alan kärjessä valmistaen 1-kanavaisen MEG-laitteen v. 1982, 4-kanavaisen v. 1984, 7-kanavaisen v. 1986, 24-kanavaisen v. 1989 ja 122-kanavaisen v. 1992. Viimeksi mainittu laite oli vuonna 1989 Lounasmaan perustaman [[Neuromag]] Oy:n kehittämä. Neuromagista (nyk. [[Elekta Neuromag]]) tuli alan teknologiajohtaja; se toi markkinoille 306-kanavaisen laitteen v. 1998. Ensimmäisissä laitteissa olleet SQUIDit oli kehitetty TKK:lla; 1- ja 4-kanavaisissa käytettiin SHE:n, 24- ja 122-kanavaisissa IBM:n ja 306-kanavaisessa [[VTT]]:n kehittämiä SQUIDeja.