[[Paleointiaanit]] saapuivat Etelä-Amerikkaan viimeistään noin 12000–1100012600–11800 eaa. <ref>{{lähdeVerkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/074c2514-7591-4d7b-82b2-6b884ca20778|nimeke=Amazonin sademetsästä paljastui valtava jääkauden aikainen taideteos – kiehtovat kuvat vievät muinaiseen aikaan|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-12-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/style/article/amazon-rainforest-ice-age-paintings-scli-intl/index.html|nimeke=Spectacular eight-mile frieze of Ice Age beasts found in Amazon rainforest|tekijä=Jack Guy CNN|julkaisu=CNN|viitattu=2020-12-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref> He elivät muun muassa suurriistan metsästyksellä ja kalastuksella sekä kasvien keräilyllä. Alussa yhtenäinen kalanpyrstökärkiä valmistanut työkaluperinne alkoi jakautua paikalliskulttuureiksi. Aikaa myöten elinkeinot alkoivat painottua joillakin alueilla enenevissä määrin pienten puutarhapalstojen viljelyyn. Monet näistä puutarhaviljelijöistä vaihtoivat asuinpaikkaa vuosikierron mukaan: sato korjattiin yhtäällä sopivalla hetkellä, metsästettiin toisaalla. Jo melko varhain syntyi mm. [[Peru]]n rannikon kalaisille seuduille kiinteää asutusta. Myöhemmin orastava maanviljely kiinteytti asutusta muun muassa Perussa. Asutuksen kiinteytymiseen liittyi tai jo ennen sitä tapahtui heimojen väestön jakautuminen soturiylimystöön ja tavalliseen väestöön. Molemmat osallistuivat shamaanien tai pappien johtamiin riitteihin. Maanviljely ja osin myös kalastus mahdollistivat väkiluvun kasvun paikoillaan asuvissa kylissä, mikä johti kilpailuun elintilasta. Tämä ajoi alueita sotiin. Samaan aikaan yhteiskunta mutkistui ja kehittyi lopulta hyvin lähelle sivilisaatioastetta. Varsinaista kirjoitusta ei Andien alueella koskaan käytetty intiaanien parissa, mutta muuten yhteiskunnasta tuli korkeakulttuuria muistuttava.
