Ero sivun ”Ratapölkky” versioiden välillä

29 387 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
Luotu kääntämällä sivu ”Railroad tie
(Ohjaus mieluummin sivulle Rautatie kuin Sahatavara.)
(Luotu kääntämällä sivu ”Railroad tie”)
Merkkaukset: Käännetty sisältö  ohjaussivu muutettu sisältösivuksi  Ohjaus on poistettu Sisällön kääntäminen 2
 
#REDIRECT [[rautatie]]
[[Tiedosto:Railroad_tieswoodconcrete.jpg|pienoiskuva| Puuratapölkkyjä käytetään monilla perinteisillä rautateillä. Taustalla olevalla raiteella käytetään betonipölkkyjä.]]
'''Ratapölkky''' on suorakaiteen muotoinen [[Rautatie|rautateiden]] raiteiden kiskoja tukeva kappale. Ratapölkyt ovat yleensä kohtisuorassa kiskoja vastaan, ja ne välittävät kuormat raidesepeliin ja ratapohjaan ja pitävät kiskot oikealla etäisyydellä toisistaan.
 
Ratapölkyt on tehty perinteisesti [[Puutavara|puusta]], mutta nykyään ne tehdään usein esijännitetystä [[Betoni|betonista]], etenkin Euroopassa ja Aasiassa. Teräspölkyt ovat yleisiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] sivuraiteilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://shop.bsigroup.com/Navigate-by/Membership/Benefits-and-services/BSI-Knowledge-Centre/Withdrawn-standards/Steel-Sleepers-in-the-Rail-Industry-they-are-still-made-and-have-quite-a-history/|nimeke=Steel Sleepers in the Rail Industry – they are still made, and have quite a history|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=9.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> Myös muovikomposiittipölkkyjä käytetään mutta vähemmän kuin puuta tai betonia. Vuonna 2008 Pohjois-Amerikan ratapölkyistä 91,5% oli perinteisiä puupölkkyjä ja loput betoni-, teräs-, siipibongossipuu- ("azobé") ja muovikomposiittipölkkyjä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nxtbook.com/nxtbooks/sb/rts0108/index.php|nimeke=M/W Budgets To Climb in 2008|tekijä=|julkaisu=Railway Track & Structures|julkaisupaikka=New York|ajankohta=Tammikuu 2008|julkaisija=Simmons-Boardman Publishing Company|selite=s. 18-25|viitattu=23.12.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
Pääradoilla käytettävät puuratapölkyt asennetaan yleensä 48-49,5 senttimetrin välein ja betoniratapölkyt noin 61 senttimetrin välein. Puisia ratapölkkyjä on tällöin 2019 kilometriä kohden ja betoniratapölkkyjä 1640 kilometriä kohden.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ltrc.lsu.edu/ltc_13/pdf/presentations/S38_Railroad%20Engineering%20101_LTC2013.pdf|nimeke=Railway Engineering 101, Session 38|tekijä=Wilcock|julkaisu=www.ltrc.lsu.edu|ajankohta=19.2.2013|viitattu=19.2.2019|kieli={{en}}}}</ref><ref>
{{Verkkoviite|osoite=https://www.rta.org/assets/docs/TieGuide/2016_tie%20guide%20for%20web.pdf|nimeke=The Tie Guide|tekijä=Webb|julkaisu=www.rta.org|julkaisija=Railway Tie Association|viitattu=18.2.2019|kieli={{en}}}}</ref><ref>
{{Verkkoviite|osoite=https://www.rta.org/assets/docs/comparitive%20crosstie%20unit%20value%20%20costs.pdf|nimeke=Development of Comparative Cross-Tie Unit Costs and Values|julkaisu=www.rta.org|ajankohta=Elokuu 2006|julkaisija=Prepared for Railway Tie Association by ZETA-TECH Associates, Inc.|viitattu=18.2.2019|kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltain rautateillä kiskot voidaan kiinnittää ratapölkkyihin joko kiskonauloilla eli ratanauloilla tai ruuvaamalla ratapölkkyihin [[Aluslaatta|aluslevyt]] ja käyttämällä jotakin kiskonkiinnitysjärjestelmää kuten Vossloh- tai Pandrol-kiinnitystä. Näitä kiinnitysjärjestelmiä käytetään etenkin Euroopassa.
 
== Tyypit ==
 
=== Kivenlohkareet ===
[[Tiedosto:Kilmarnock_&_Troon_railway_sleeper.JPG|pienoiskuva| Kilmarnockin ja Troonin välisellä rautatiellä käytetty kivenlohkare.]]
Ensimmäisen varsinaisen rautatien ([[Liverpool|Liverpoolin]] ja [[Manchester|Machesterin]] välisen rautatien) edeltäjissä käytettiin ratapölkkyjen asemesta maahan laskettuja kivenlohkareita (pareittain) pitämään kiskot tukevasti lohkareita vasten. Yksi menetelmän eduista oli, että hevoset pystyivät kulkemaan kiskojen välissä kompastumisvaaratta. Kun käyttöön tuli raskaampia [[vetureita]], huomattiin, että oikean [[Raideleveys|raideleveyden]] ylläpito oli hankalaa. Kivenlohkareet eivät myöskään soveltuneet pehmeälle maaperälle rakennetuille radoille, kuten Chat Mossin radalle, joten tällöin oli käytettävä puupölkkyjä. Kaksiosaiset pölkyt ovat samankaltaisia.
 
=== Puuratapölkyt ===
[[Tiedosto:Geschweisster_schienenstoss.jpeg|pienoiskuva| Eräs puuratapölkkyjen kanssa käytettävä kiskonkiinnitysmenetelmä.]]
Aikoinaan puiset ratapölkyt tehtiin joka kirveellä [[Puunveisto|veistämällä]] tai sahaamalla siten, että vähintään kaksi ratapölkyn sivua saatiin tasaisiksi. Ratapölkyissä käytetään sekä [[Havupuut|havu]]- että [[Lehtipuut|lehtipuuta]], joista yleisimmät ovat [[tammi]], jarraeukalyptus ja karri, mutta niiden hankinnasta on tullut yhä vaikeampaa, koska raaka-aineen tulisi olla kestävästi tuotettua. Joillakin radoilla käytetään havupuupölkkyjä, esimerkiksi [[Lännendouglaskuusi|lännendouglaskuusesta]] valmistettuja pölkkyjä. Ne ovat alttiimpia kulumiselle, mutta ne ovat halvempia, kevyempiä (eli helpompia käsitellä), ja niitä on paremmin saatavilla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hay, William Walter|Nimeke=Railroad Engineering|Vuosi=1982|Sivut=437-438|Julkaisija=Wiley|Isbn=0-471-36400-2|Kieli={{en}}}}</ref> havupuusta valmistetut ratapölkyt käsitellään tavallisesti [[Kreosootti|kreosootilla]], mutta sen asemesta käytetetään joskus [[Pentakloorifenoli|pentakloorifenolia]], kromattua kupariarsenaattia ja muutamia muita suoja-aineita. Joskus käytetään myrkyttömiä suoja-aineita kuten kupariatsolia tai mikronisoitua kuparia. Yhdysvaltain tärkeimmillä rautatiellä käytetään toisena suoja-aineena uutta booripohjaista ainetta, jolla saadaan pidennettyä ratapölkkyjen kestoa kosteilla alueilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Railway Tie Association|Julkaisu=Paterson|Ajankohta=maalis-huhtikuu 2010|Julkaisupaikka=New Jersey|Issn=0097-4536}}</ref> Osa puista, kuten [[intianmerantipuu]] mora-suvun puut, jarraeukalyptus ja siipibongossipuu, ovat riittävän kestäviä käytettäviksi myös suoja-aineitta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Flint, E. P. ja Richards, J. F.|Nimeke=Contrasting patterns of Shorea exploitation in India and Malaysia in the nineteenth and twentieth centuries|Vuosi=1992|Sivu=92|Julkaisija=Duke University Press|Isbn=0-8223-1263-8|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Puuratapölkkyjen ongelmia ovat [[mätäneminen]], [[lahoaminen]], halkeaminen, hyönteistuhot, leikkautuminen (joka johtuu ratapölkyn sivuttaisliikkeestä) ja kiskonaulan irtoaminen vähitellen. Puuratapölkyt voivat myös syttyä palamaan, ja iän myötä pölkkyihin syntyvät halkeamat edesauttavat kipinöistä aiheutuvien palojen syttymistä.
 
=== Betoniratapölkyt ===
[[Tiedosto:Concrete_sleeper_1638.JPG|oikea|pienoiskuva| Betonipölkkyjä [[BNSF Railway|BNSF:n]] radalla, Washingtonin Yakiman pohjoispuolella.]]
Betoniratapölkyt ovat puisia halvempia, niiden saatavuus on parempi, ja ne kestävät paremmin suuret akselipainot ja nopeudet. Niiden suurempi paino parantaa ratageometriaa etenkin silloin, kun pölkkyjen asennuksessa on käytetty jatkuvaa hitsausta. Betonipölkkyjen käyttöikä on pidempi ja huollontarve pienempi, sillä ne pysyvät pidempään paikoillaan suuren painonsa ansiosta. Betonipölkyt tulee asentaa hyvälle ratapohjalle ja upottaa riittävän syvälle raidesepeliin, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään. Betonipölkyt lisäävät pyöristä tulevaa melua, joten tiheästi asutuilla alueilla käytetään usein puuratapölkkyjä.
 
Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmiksi luokitelluilla radoilla (suuret nopeudet ja akselipainot) saa Network Railin mukaan käyttää ainoastaan esijännitetystä betonista valmistettuja ratapölkkyjä.
 
Useimmilla Euroopan rautateillä käytetään nykyisin betoniratapölkkyjä vaihteissa ja ristikoissa, koska ne kestävät puupölkkyjä pidempään ja ovat halvempia. Puuratapölkkyjä on yhä hankalampi ja kalliimpi hankkia riittäviä määriä riittävällä laadulla.
 
=== Teräsratapölkyt ===
[[Tiedosto:Pine_Creek_Rail_Steel_Sleepers_DSC03637.jpg|pienoiskuva| Teräspölkkyjä]]
Teräsratapölkyt on valmistettu puristetusta teräksestä, ja ne ovat poikkeuleikkaukseltaan kourumaisia. Pölkkyjen päädyt on muotoiltu "lapiomaisiksi", mikä lisää sivuttaisliikkeen vastusta. Kiinnitysjärjestelmien kotelot [[Hitsaus|hitsataan]] teräspölkkyjen yläpintaan. Teräspölkkyjä käytetään yleisesti Yhdistyneen kuningaskunnan radoilla merkittävimpiä ratoja ja suurnopeusratoja lukuun ottamatta, sillä niiden on havaittu olevan taloudellisia, koska ne voidaan asentaa olemassa olevalle ratapohjalle. Teräspölkyt ovat betonipölkkyjä kevyempiä, ja ne voidaan myös pinota pieniksi nipuiksi toisin kuin puuratapölkyt. Teräspölkyt voidaan asentaa olemassa olevalle ratapohjalle toisin kuin betonipölkyt, jotka vaativat riittävän syvän uuden ratapohjan. Teräspölkyt ovat täysin kierrätettäviä, ja ne tarvitsevat jopa 60 % vähemmän raidesepeliä kuin betonipölkyt ja 45 % vähemmän kuin puupölkyt.
 
Teräsratapölkkyjen ongelmana oli aikoinaan huono suunnittelu, ja kasvaneet liikennemäärät lyhensivät niiden käyttöikää. Vanhanaikainen suunnittelu rajoittaa junien painoja ja nopeuksia, mutta teräsratapölkkyjä käytetään siitä huolimatta maailmanlaajuisesti monin paikoin, ja osa niistä on edelleen riittävässä kunnossa vuosikymmenten käytöstä huolimatta. Yli 50-vuotiaitakin teräspölkkyjä on olemassa, ja ne on voitu kunnostaa siten, että ne ovat yhä hyväkuntoisia. Teräspölkkyjä on käytetty myös erikoiskäytössä mm. [[Hijazin rautatie|Hijazin rautatiellä]] [[Arabian niemimaa|Arabian niemimaalla]], jossa oli jatkuvia ongelmia [[Beduiinit|beduiinien]] kanssa, sillä he varastivat puisia ratapölkkyjä nuotioihinsa.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=The Hedjaz Railroad|Julkaisu=The Railroad Gazette|Ajankohta=7.6.1907|Vuosikerta=42|Numero=23|Sivut=800|Issn=0097-6679|url=https://books.google.com/books?id=-I1MAAAAYAAJ&q=hejaz+railway+wooden+ties+fires&pg=PA800|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Nykyaikaiset teräsratapölkyt kestävät raskaatkin kuormat, niiden käyttövarmuus on hyvä [[Suojastus|suojastetuilla]] radoilla, ja ne kestävät huonokuntoisillakin radoilla. Rautatieyhtiöille on tärkeää, että teräsratapölkyt ovat halvempia asentaa uusille radoille kuin kreosootilla suojatut puupölkyt tai betonipölkyt. Teräspölkkyjä hyödynnetään maailmanlaajuisesti lähes kaikentyyppisillä rautateillä kuten suuren akselipainon kestävillä radoilla, pääradoilla, lähiliikenteen radoilla, lyhyillä yksityisradoilla, kaivosradoilla, sähköistetyillä henkilöliikenteen radoilla sekä kaikenlaisilla teollisuusradoilla. Teräspölkyt ovat viime vuosikymmeninä osoittautuneet hyviksi vaihteissa ja siten ratkaisseet aiemmin käytettyjen pitkien puuratapölkkyjen saatavuusongelman.
 
Jos teräsratapölkyt eristetään siten, että sähkö ei kulje niiden läpi, niitä voidaan käyttää raidevirtapiiripohjaisten suojastus- ja [[Kulunvalvonta (rautatietekniikka)|kulunvalvontajärjestelmien]] kanssa. Eristämättömiä teräspölkkyjä voidaan käyttää vain suojastamattomilla radoilla ja [[Tasoristeys|tasoristeyksissä]] tai radoilla, joilla käytetään muunlaista kulunvalvontaa kuten [[Akselinlaskija|akselinlaskijoita]].
 
=== Muoviratapölkyt ===
[[Tiedosto:KLP_Hybrid_Plastic_Sleeper.JPG|pienoiskuva| KLP:n hybridimuoviratapölkkyjä]]
[[Tiedosto:Tie_placer.JPG|pienoiskuva| Ratapölkkyjen asentamiseen käytettävä [[ratatyökone]] Hyannisissa, [[Massachusetts|Massachusettsissa]], Yhdysvalloissa]]
Viime vuosina kierrätysmuovista ja -kumista valmistettuja komposiittiratapölkkyjä valmistavien yritysten määrä on lisääntynyt.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.polywood.com/plastic-railway-sleepers.html|nimeke=Polywood Composite Railroad Ties Facts|julkaisu=Polywood Inc|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=20.3.2012}}</ref> Valmistajat lupaavat pölkyilleen puupölkkyjä pidemmän käyttöiän, 30-80 vuotta, ja että pölkyt eivät mätäne tai lahoa ja kestävät hyönteistuhot.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Grant, H. Roger|Nimeke=The Railroad: The Life Story of a Technology|Vuosi=2005|Sivu=145|Julkaisija=Greenwood Press|Isbn=0-313-33079-4|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harper, Charles A.|Nimeke=Handbook of Plastics, Elastomers, and Composites|Vuosi=2002|Sivu=742|Julkaisija=McGraw-Hill|Isbn=0-07-138476-6|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=La Mantia, Francesco|Nimeke=Handbook of Plastics Recycling|Vuosi=2002|Sivu=145|Julkaisija=Rapra Technology|Isbn=1-85957-325-8|Kieli={{en}}}}</ref> Muovipölkyt voidaan myös valmistaa siten, että niiden sivusuuntainen vakaus lisääntyy.<ref name=":0" /> Joillakin pääradoilla käytetään hybridimuoviratapölkkyjä, jotka ympäröidään kokonaan raidesepelillä.
 
Kierrätysmateriaalin ympäristöhyötyjen ohella muoviratapölkkyjä käytetään korvaamaan myrkyllisellä kreosootilla kyllästettyjä puupölkkyjä<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.miningweekly.com/article.php?a_id=64354|nimeke=Polymer rail ties being tested for the mining industry|tekijä=Cromberge|ajankohta=1.4.2005|julkaisija=Mining Weekly|viitattu=23.9.2010}}</ref>, ja ne ovat sellaisenaan kierrätettäviä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Grant, H. Roger|Nimeke=The Railroad: The Life Story of a Technology|Vuosi=2005|Sivu=145|Selite=|Julkaisija=Greenwood Press|Isbn=0-313-33079-4|Kieli={{en}}}}</ref> Hybridimuovi- ja komposiittiratapölkkyjä käytetään monenlaisilla rautateillä kuten maanalaisilla kaivosradoilla<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.miningweekly.com/article.php?a_id=64354|nimeke=Polymer rail ties being tested for the mining industry|tekijä=Cromberge, Peter|julkaisu=|ajankohta=1.4.2005|julkaisija=Mining Weekly|selite=|viitattu=23.9.2010|kieli={{en}}}}</ref>, teollisuusalueilla, kosteilla alueilla ja tiheästi asutuilla alueilla. Hybridimuoviratapölkkyjä käytetään myös korvaamaan yksittäisiä mädänneitä puuratapölkkyjä siten, että raide pysyy yhtenäisessä [[Jännitys|jännityksessä]]. Hybridimuovipölkyistä ja komposiittipölkyistä on hyötyä myös ratasilloilla, koska ne jakavat voimia paremmin ja vähentävät siltapalkkien ja ratapohjan värähtelyä. Tämä on hybridimuovi- ja komposiittipölkkyjen parempien vaimennusominaisuuksien ansiota; sekä tärinä että melu vähenevät.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harper, Charles A.|Nimeke=Handbook of Plastics, Elastomers, and Composites|Vuosi=2002|Sivu=742|Julkaisija=McGraw-Hill|Isbn=0-07-138476-6|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2009 Network Rail tiedotti alkavansa korvata puuratapölkkyjä kierrätysmuovista tehdyillä pölkyillä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=La Mantia, Francesco|Nimeke=Handbook of Plastics Recycling|Vuosi=2002|Sivu=145|Julkaisija=Rapra Technology|Isbn=1-85957-325-8|Kieli={{en}}}}</ref>, mutta I-Plasista tuli maksukyvytön lokakuussa 2012.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://insolventcompanies.com/i-plas-limited/|nimeke=I-Plas Limited|julkaisu=|ajankohta=9.10.2012|julkaisija=Insolvent Companies|arkisto=https://archive.is/20130126120807/http://insolventcompanies.com/i-plas-limited/|arkistoitu=26.1.2013|viitattu=21.12.2012|kieli={{en}}}}</ref>
 
Vuonna 2012 [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] valtio tilasi Axionilta koe-erän EcoTrax-komposiittiratapölkkyjä käytettäväksi vaihteissa ja silloilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.railwaygazette.com/news/policy/single-view/view/final-phase-of-kiwirail-turnaround-funded.html?cHash=a7bf411a891ff8ae641b5f3b746aead6&sword_list%5B%5D=plastic&sword_list%5B%5D=sleeper&no_cache=1|nimeke=Final phase of KiwiRail turnaround funded|tekijä=|julkaisu=Railway Gazette|ajankohta=|viitattu=1.8.2018|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=|Julkaisu=Track & Signal|Ajankohta=syyskuu 2013|Sivut=23|Julkaisija=Australasian Railway Association|Kieli={{en}}}}</ref> Uusi kolmivuotinen tilaussopimus tehtiin vuonna 2015<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.recyclingtoday.com/article/axion-new-zealand-plastics-contract/|nimeke=Axion secures $8 million contract for recycled railroad ties in New Zealand|tekijä=|julkaisu=Recycling Today|ajankohta=|viitattu=1.8.2018|kieli={{en}}}}</ref>, mutta Axion meni konkurssiin joulukuussa 2015.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/753048/000114420416103385/v440372_8k.htm|nimeke=AXION INTERNATIONAL HOLDINGS, INC.|julkaisu=US SECURITIES AND EXCHANGE COMMISSION|ajankohta=18.5.2016|julkaisija=|viitattu=|kieli={{en}}}}</ref> Kaupankäynti kuitenkin jatkuu siitä huolimatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.axionsi.com/products-composite-railroad-ties/|nimeke=ECOTRAX® Composite Railroad Ties for Main Line, Road Crossings, Tunnels, Bridges, Switches & Turnouts|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2016-05-31|viitattu=2018-08-01|kieli={{en}}}}</ref> Yhtiön pölkyt on kehittänyt Rutgersin yliopiston tohtori Nosker.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wsj.com/articles/axion-international-files-for-bankruptcy-to-sell-assets-1449099105|nimeke=Axion International Files for Bankruptcy to Sell Assets|ajankohta=2.12.2012|julkaisija=WSJ.com|viitattu=}}</ref>
 
Ratapölkkyjä voidaan valmistaa myös kuitulasista.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=|Julkaisu=Trains|Ajankohta=helmikuu 2012|Sivut=18|Julkaisija=|Issn=0041-0934|Kieli={{en}}}}</ref>
 
== Epätavallisia ratapölkkytyyppejä ==
 
=== Y:n muotoiset ratapölkyt ===
[[Tiedosto:Gleise_y_normal_stahlschwellen.jpg|pienoiskuva| Y-pölkkyraide ja tavallinen raide vierekkäin.]]
Yksi epätavallisen muotoisista ratapölkyistä on Y:n muotoinen pölkky, joka kehitettiin alun perin vuonna 1983. Tällöin raidesepeliä tarvitaan pienempi määrä tavallisiin pölkkyihin verrattuna, koska Y-pölkyt jakavat kuormat paremmin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.oberbauhandbuch.de/y-stahlschwelle.html|nimeke=Y-Stahlschwelle|julkaisu=|ajankohta=28.2.2006|julkaisija=oberbauhandbuch.de|arkisto=https://archive.is/20070814214300/http://www.oberbauhandbuch.de/y-stahlschwelle.html|arkistoitu=14.8.2007|viitattu=18.9.2010|kieli={{de}}}}</ref> Melu on kova, mutta raide pysyy todella hyvin paikallaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.promain.org/images/counsil/08_Selection_of_Tack_Systems.pdf|nimeke=Innovative Track Systems: Criteria for their Selection|tekijä=Quante, Franz|julkaisu=|ajankohta=17.10.2001|julkaisija=ProMain|arkisto=https://web.archive.org/web/20110727185702/http://www.promain.org/images/counsil/08_Selection_of_Tack_Systems.pdf|arkistoitu=27.7.2011|tiedostomuoto=|viitattu=23.7.2010|kieli={{en}}}}</ref> Kaarteissa Y-teräspölkyille ei ole olemassa tarkkaa geometristä sovitusta kiinteään kiinnityspisteeseen, koska niissä käytetään kolmipistekiinnistystä.
 
Y-pölkkyjen poikkileikkaus on I-palkki.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pavement.wes.army.mil/papers/41/Paper41.pdf|nimeke=Advanced track design|tekijä=Budisa, Miodrag|ajankohta=|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20110824034604/http://pavement.wes.army.mil/papers/41/Paper41.PDF|arkistoitu=24.8.2011|tiedostomuoto=PDF|viitattu=23.12.2011}}</ref>
 
Vuoteen 2006 mennessä Y-pölkkyrataa oli rakennettu alle tuhat kilometriä, ja siitä noin 90 prosenttia on Saksassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.oberbauhandbuch.de/y-stahlschwelle.html|nimeke=Y-Stahlschwelle|tekijä=|ajankohta=28.2.2006|julkaisija=oberbauhandbuch.de|arkisto=https://archive.is/20070814214300/http://www.oberbauhandbuch.de/y-stahlschwelle.html|arkistoitu=14.8.2007|viitattu=18.9.2010|kieli={{de}}}}</ref>
 
=== Kaksoisratapölkyt ===
ZSX-kaksoisratapölkyt ovat Leonhard Moll Betonwerke GmbH & Co KG:n valmistamia, ja ne koostuvat kahdesta esijännitetystä betonipölkystä, jotka on yhdistetty pituussuunnassa toisiinsa neljällä terästangolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.moll-betonwerke.de/downloads/MollZSX.pdf|nimeke=ZSX Twin Sleeper|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=moll-betonwerke.de|viitattu=|kieli={{en}}}}</ref> Muotoilun sanotaan sopivan jyrkkiin kaarteisiin, radoille, joilla on tavallista enemmän lämpökuormitusta esimerkiksi pyörrevirtajarrujen käytön vuoksi, silloille ja siirtymäraiteena tavallisen radan ja laattaradan tai siltojen välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://gleisbau-welt.de/site/material/material_zwillingschwellen.html|nimeke=ZSX Zwillingsschwelle—die besondere Spannbetonschwelle|tekijä=|ajankohta=|julkaisija=gleisbau-welt.de|arkisto=https://web.archive.org/web/20120307231110/http://gleisbau-welt.de/site/material/material_zwillingschwellen.html|arkistoitu=2012-03-07|viitattu=23.12.2011|kieli={{de}}}}</ref>
 
=== Leveät ratapölkyt ===
Yksipölkkyisiä betoniratapölkkyjä on valmistettu myös tavallista leveämpinä (esim. 57 cm) siten, että pölkkyjen välillä ei ole raidesepeliä. Leveys kasvattaa sivuttaisvastusta ja pienentää raidesepelin painetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.railone.com/en/main-nav/products/railways-and-commuter-traffic/ballasted-track-systems/special-track-systems/wide-sleeper-track.html#c1707|nimeke=Wide sleepers: so far, so good!|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=railone|viitattu=23.12.2011|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/dateien/03_Broschueren/EN/breitschwelle_en.pdf|nimeke=Wide sleeper track|tekijä=|julkaisu=|julkaisija=RAIL.ONE GmbH|arkisto=https://web.archive.org/web/20120307224156/http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/dateien/03_Broschueren/EN/breitschwelle_en.pdf|arkistoitu=7.3.2012|tiedostomuoto=PDF|viitattu=23.12.2011|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/bilder/03_Download/Bilddatenbank/klein/TS_06.jpg|nimeke=Image Ballasted wide sleeper|tekijä=|ajankohta=|julkaisija=pfleiderer-track|arkisto=https://web.archive.org/web/20110715071830/http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/bilder/03_Download/Bilddatenbank/klein/TS_06.jpg|arkistoitu=2011-07-15|viitattu=|kieli={{en}}}}</ref> Järjestelmää on käytetty Saksassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://findarticles.com/p/articles/mi_m0BQQ/is_5_43/ai_102286989/?tag=content;col1|nimeke=Wide-sleeper track gains official approval|tekijä=Bachmann, Hans; Unbehaun, Olaf|julkaisu=International Railway Journal|julkaisupaikka=New York|ajankohta=toukokuu 2003|julkaisija=Simmons-Boardman Publishing Corporation|selite=|viitattu=23.9.2010|kieli={{en}}}}</ref>, jossa leveitä ratapölkkyjä on käytetty myös raidesepelittömissä GETRAC A3 -raidejärjestelmissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.railone.com/en/main-nav/products/railways-and-commuter-traffic/ballastless-track-systems/getrac.html|nimeke=Ballastless track system GETRAC—Asphalt in top form|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=railone.com|viitattu=24.12.2011|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/bilder/03_Download/Bilddatenbank/klein/TS_05.jpg|nimeke=Image Ballastless GETRAC A3 wide sleeper track system|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=pfleiderer-track.com|arkisto=https://web.archive.org/web/20110715071850/http://www.pfleiderer-track.com/fileadmin/bilder/03_Download/Bilddatenbank/klein/TS_05.jpg|arkistoitu=15.7.2011|viitattu=23.7.2010|kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Kaksiosaiset ratapölkyt ===
[[File:Railway_sleeper_twin_blocks_connected_by_iron_bar.gif|oikea|pienoiskuva| Kaksiosainen ratapölkky]]
Kaksiosaiset ratapölkyt koostuvat kahdesta betonipölkystä, jotka on yhdistetty toisiinsa terästangolla. Näiden pölkkyjen hyötynä on suurempi sivuttaisvastus, yksiosaisia betonipölkkyjä pienempi paino sekä pölkkyjen keskiosan vääntymisvaurioiden poistumiminen joustavampien teräsliitosten ansiosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.itb-tradetech.com/content/default.asp?page=7173|nimeke=Traverses béton bi-blocs VDH|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=itb-tradetech.com|arkisto=https://web.archive.org/web/20110713064604/http://www.itb-tradetech.com/content/default.asp?page=7173|arkistoitu=13.7.2011|viitattu=23.9.2010|kieli={{fr}}}}</ref> Tyyppiä käytetään paljon Ranskassa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bonnett, Clifford F.|Nimeke=Practical Railway Engineering|Vuosi=2005|Sivu=64|Julkaisija=Imperial College Press|Tunniste=|Isbn=1-86094-515-5|Kieli={{en}}}}</ref> mm. [[TGV]]-suurnopeusradoilla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Whitford|Nimeke=The Civil Engineering Handbook|Vuosi=2003|Luku=Chapter 60. High-Speed Ground Transportation: Planning and Design Issues|Sivu=|Julkaisupaikka=Boca Raton, Florida|Julkaisija=CRC Press|Tunniste=248368514|Isbn=0-8493-0958-1|Viitattu=24.12.2011}}</ref> Kaksiosaisia ratapölkkyjä käytetään myös raidesepelittömillä rautateillä. Raideleveyttä voidaan muuttaa leikkaamalla ja hitsaamalla tanko uuden raideleveyden mukaisesti.
 
=== Kehikkoratapölkyt ===
Kehikkoratapölkyt koostuvat sekä pitkäittäisistä että poikittaisista osista, jotka on valettu betonista yhteen. Tätä järjestelmää käytetään Itävallassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pavement.wes.army.mil/papers/41/Paper41.pdf|nimeke=Advanced track design|tekijä=Budisa, Miodrag|julkaisu=|ajankohta=|arkisto=https://web.archive.org/web/20110824034604/http://pavement.wes.army.mil/papers/41/Paper41.PDF|arkistoitu=24.8.2011|tiedostomuoto=PDF|viitattu=23.12.2011|kieli={{en}}}}</ref> Itävaltalaisessa järjestelmässä kiskot kiinnitetään kehikon neljään kulmaan, ja raidetta tuetaan kehikon lisäksi myös keskeltä. Peräkkäiset kehikkopölkyt ovat lähellä toisiaan. Järjestelmän hyötynä on radan parempi tuenta perinteisiin pölkkyihin verrattuna, ja sen kanssa voidaan käyttää samoja rakentamismenetelmiä, kuin tavallisen raiteen rakentamisessa käytetään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://trbrail.com/pdfs/LTK/Session2DaveStaplin/Sess2Pres1Rev1WashingtonII2.pdf|nimeke=Fieldexperience with frame–tie-constructions|tekijä=Klaus Riessberger|julkaisu=Institute for Railway Engineering and Transport Economy|ajankohta=tammikuu 2004|julkaisija=trbrail.com|arkisto=https://web.archive.org/web/20110717093600/http://trbrail.com/pdfs/LTK/Session2DaveStaplin/Sess2Pres1Rev1WashingtonII2.pdf|arkistoitu=2011-07-17|viitattu=22.9.2010}}</ref>
 
=== Tikasraide ===
Tikasraiteella ratapölkyt ovat kiskojen suuntaiset ja useita metrejä pitkät. Rakenne on samanlainen kuin Brunelin raiteella. Tällaisia ratapölkkyjä voidaan käyttää joko raidesepelin tai kiinteän, raidesepelittömän [[Elastomeeri|elastomeeriratapohjan]] kanssa.
 
== Kiskojen kiinnitys ratapölkkyihin ==
On olemassa useita menetelmiä kiskojen kiinnittämiseksi ratapölkkyihin. Aikaisemmin kiinnittämiseen on käytetty lähinnä kiskonauloja, mutta nykyisin kiskonkiinnityksessä käytetään yleensä jousia (esim. Pandrol-kiinnikkeitä).
 
== Muita käyttökohteita ==
[[Tiedosto:Northfield_railway_station_class_323_and_sleepers.jpg|pienoiskuva| Veistoksina käytettäviä entisiä puuratapölkkyjä Nothfieldin rautatieasemalla, Yhdistyneessä kuningaskunnassa.]]
[[Tiedosto:Stone_railway_sleeper_block.JPG|vasen|pienoiskuva| Skottilaista raideleveyttä käyttäneellä Ardrossanin rautatiellä lastauslaiturin rakentamisessa käytetty kivenlohkare.]]
Viime vuosina puuratapölkkyjen suosio on kasvanut myös [[Puutarhanhoito|puutarha]]- ja maisemointikäytössä. Pölkkyjä käytetään [[Tukimuuri|tukimuureissa]], korotetuissa kukkapenkeissä ja joskus myös portaina. Perinteisesti tähän tarkoitukseen myydyt ratapölkyt ovat olleet entisiä rautateillä käytettyjä, uusilla korvattuja pölkkyjä, joten niiden elinkaarta rajoittavat mätäneminen ja lahoaminen. Jotkut yritykset myyvät uusia pölkkyjä. Puunsuoja-aineiden kuten [[Kivihiiliterva|kivihiilitervan]], [[Kreosootti|kreosootin]] ja [[Raskasmetalli|raskasmetalleiden]] suolojen vuoksi ratapölkyt lisäävät maan pilaantumista, ja monet kiinteistönomistajat välttävät niiden käyttöä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myynnissä puutarhakäyttöön tarkoitettuja tammesta tai männystä valmistettuja puupölkkyjä, jotka ovat samanpituisia (2,4 m) kuin tavalliset ratapölkyt mutta eivät sisällä vaarallisia aineita. Niiden hinta on noin kaksinkertainen kierrätettyihin ratapölkkyihin verrattuna. Joissakin paikoissa ratapölkkyjä on käytetty (pääosin köyhien ihmisten) kotien rakentamiseen, etenkin rautateiden lähellä. Myös rautateiden työntekijät ovat käytäneet niitä tähän tarkoitukseen. Ratapölkkyjä on käytetty myös [[Telakka|telakoiden]] ja [[Venevaja|venevajojen]] laitureina.
 
Espanjalainen taiteilija Agustín Ibarrola on käyttänyt Espanjan kansallisen rautatieyhtiön, [[Renfe|Renfen]], kierrätettyjä pölkkyjä useissa projekteissaan.
 
Saksassa puuratapölkkyjen käyttö rakennusaineena on ollut lailla kiellettyä vuodesta 1991 lähtien, sillä pölkyt ovat merkittävä terveys- ja ympäristöriski. Sääntö koskee puutarhoja, taloja ja kaikkia paikkoja, joissa pölkyt voivat olla kosketuksissa ihon kanssa, lasten suosimia alueita ja kaikkia ruoantuotantoon ja varastointiin liittyviä alueita. Vuodesta 1991 vuoteen 2002 tätä säänteli Teerölverordnung (karboliinilaki) ja vuodesta 2002 alkaen Chemikalien-Verbotsverordnungin (kemikaalienkieltolain), pykälä yksi liitteineen (liitteet 10 ja 17).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://bundesrecht.juris.de/chemverbotsv/index.html|nimeke=Chemikalien-Verbotsverordnung|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Bundesministerium der Justiz|arkisto=https://web.archive.org/web/20100905103537/http://bundesrecht.juris.de/chemverbotsv/index.html|arkistoitu=2010-09-05|viitattu=23.9.2010|kieli={{de}}}}</ref>
 
== Katso myös ==
 
* [[Raideleveys]]
* [[Kreosootti]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|30em}}
[[Luokka:Rautatieinfrastruktuuri]]