33 078
muokkausta
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
(infolaatikko) |
(Täydennystä lähteen perusteella) |
||
}}
'''Olav Kyrre''' (Olav III Haraldsson Kyrre, n.[[1050]]–[[1093]]) oli [[Norja]]n kuningas [[1067]]–[[1093]]. Olav oli Norjan kuninkaan [[Harald Ankara]]n ja Tora Torbergsdotterin poika.<ref name="snlno" >{{Verkkoviite | Osoite = https://snl.no/Olav_3_Haraldsson_Kyrre | Nimeke = Olav 3 Haraldsson Kyrre | Tekijä = Norseng, Per G. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Store norske leksikon | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = snl.no | Viitattu = 4.12.2020 | Kieli = {{no}} }}</ref>
Olav oli Norjan kuninkaan [[Harald Ankara]]n poika, ja hän seurasi isäänsä valloitusretkelle [[Englanti]]in vuonna [[1066]]. Olav ei kuitenkaan osallistunut [[Stamfordin sillan taistelu]]un, jossa Harald kaatui. Olav onnistui pakenemaan Norjaan, missä hänestä tuli vanhemman veljensä [[Maunu Haraldinpoika|Maunu Haraldinpojan]] kanssahallitsija. Olav sai vastuulleen valtakunnan itäosan. Maunu kuoli vuonna [[1069]], josta lähtien Olav hallitsi yksin aina kuolemaansa saakka.<ref name="snlno" />
Olav solmi rauhan [[Vilhelm Valloittaja|Vilhelm Valloittajan]] kanssa, joka vuonna 1066 oli voittanut Englannin viimeisen [[Anglosaksit|anglosaksisen]] kuninkaan [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] sekä Harald Ankaran ja valloittanut koko Englannin. Olav teki myös rauhan Tanskan kuninkaan Svend Estridssønin kanssa, jonka kanssa sekä Harald että hänen veljenpoikansa [[Maunu Hyvä]] olivat olleet vuosien ajan riidoissa. Sen jälkeen Olav meni naimisiin Svendin tyttären Ingeridin kanssa.<ref name="snlno" />
Olavin kuninkuuden aikana Norja eli suhteellisen rauhallista aikaa ja [[kristinusko]] levisi tasaisesti. Saagojen mukaan Olav oli sävyisä eikä lainkaan sotaisa, minkä vuoksi hän sai lempinimen ''kyrre'' (rauhaisa). Englanninkieliset lähteet kertovat Olavin oppineen lukemaan – luultavasti ensimmäisenä Norjan kuninkaista – ja osallistuneen jumalanpalveluksiin. Olav loi hyvät suhteet sekä paaviin että pohjoisen kirkon johtoon [[Bremen|Bremenissä]], ja saagaperinteen mukaan hänen toimintansa loi perustan [[Bergen|Bergenin]] ja [[Nidaros|Nidarosin]] piispanistuimille. Olavin sanotaan myös aloittaneen [[Nidarosin tuomiokirkko|Nidarosin tuomikirkon]] ja Bergenin kirkon rakennustyöt, ja saagat pitävät lisäksi Olavia Bergenin kaupungin perustajana.<ref name="snlno" />
Norjan ensimmäinen maalaki(Gulatingsloven) laadittiin luultavasti Olavin ollessa kuninkaana. Saagojen mukaan Olav kaksinkertaisti kuninkaan vartiokaartin koon, mikä voi kuvastaa kuninkaan vallan kasvua. Hänellä ei ollut lapsia vaimonsa Ingeridin kanssa, mutta kuningas [[Maunu Paljassääri]] oli Olavin avioton poika.<ref name="snlno" />
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Luettelo Norjan kuninkaista|Norjan kuningas]]|Kommentti= |Edeltäjä=[[Maunu Haraldinpoika]]|Seuraaja=[[Haakon Maununpoika]]|Logo= }}
{{Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Norjan kuninkaat]]
[[Luokka:Vuonna 1050 syntyneet]]
|