Ero sivun ”Laulu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio |
Km alas, viitteen tiedot tarkemmin, wl |
||
Rivi 2:
{{tämä artikkeli|käsittelee laulamista. Lauluista on oma artikkelinsa [[Laulu (teos)]].}}
[[
{{Musiikki}}
'''Laulu''' on [[ihmisääni|ihmisäänellä]] aikaansaatua [[musiikki]]a. Sen erottaa [[puhe]]esta äänen pysyminen tarkoituksellisesti valituissa [[sävel]]korkeuksissa. [[Muusikko]]a, joka laulaa eli käyttää omaa ääntään musiikinteon ja -esittämisen instrumenttina, kutsutaan laulajaksi.
Rivi 9:
==Laulaja==
{{Katso myös|[[:Luokka:Laulajat maittain|Laulajat maittain]], [[Runonlaulaja]]}}▼
Laulajat voidaan jakaa [[ääniala]]n ja äänen värin mukaan useampaan alaluokkaan, kuten [[sopraano]]ihin, [[altto]]ihin, [[tenori|tenoreihin]], [[baritoni|baritoneihin]] ja [[basso]]ihin.
Rivi 17 ⟶ 16:
Laulu on todennäköisesti ollut olemassa niin kauan kuin musiikkikin, esihistoriallisista ajoista lähtien. Se tunnetaan kaikissa [[kulttuuri|kulttuureissa]], ja sen synty on ilmeisesti yhtä väistämätön tapahtuma kuin puhekielenkin kehitys. [[Länsimainen musiikki|Länsimaisessa musiikissa]] laulu oli merkittävin osa musiikkiesityksiä [[keskiaika|keskiajalta]] [[renessanssi]]in, jonka jälkeen [[soitin]]ten kehitys johti instrumentaalisuuden nousuun vähintään yhtä merkitykselliseksi sävelten tuottamisen tavaksi.
Keskiajalla laulumusiikki oli aluksi monofonista (yksiäänistä) ja usein kiinteässä yhteydessä uskonnollisiin toimituksiin kirkon ollessa vallitsevassa asemassa kulttuurissa. Jo 400–600-luvulla vakiintui [[Gregoriaaninen laulu]], jonka sävelmistö säilyi useiden vuosisatojen ajan lähes muuttumattomana. Koska kirkkomusiikin säveltäjillä ei ollut juuri mahdollisuuksia käyttää luovuuttaan sävelissä, lisäsivät he niihin uudenlaisia sanoja ja tekstiosia, kuten ''trooppeja'' ja ''sekvenssejä''. 1200-luvulla alkoi kehittyä myös polyfoninen laulu, jossa gregoriaanisten sävelten pohjalta luodussa [[melodia]]ssa yksi tai useampi ääni liikkui [[kontrapunkti]]sesti melodian yläpuolella. Maallisessa musiikissa yksinkertaisia, usein kertosäkeellisiä lauluja esittivät [[Ranska]]ssa trubaduurit ja truveerit sekä [[Saksa]]ssa [[Minnelaulu|minnelaulajat]] ja myöhemmin [[mestarilaulajat]].
Renessanssin aikana laulumusiikin ääniala laajentui huomattavasti, ja samalla melodiat vuoroin yksinkertaistuivat ja monimutkaistuivat tyylien muuttuessa. Tunnetuimpia ajan laulumusiikin säveltäjiä olivat [[Giovanni Pierluigi da Palestrina]] ja [[Josquin des Prez]]. 1550–1610-luvuilla [[Venetsia]]ssa syntyi polykoraalinen musiikkityyli, joka oli aikansa kehittyneintä musiikkia ja levisi vähitellen muuallekin Eurooppaan merkiten samalla barokkiin siirtymistä musiikissa. 1600-luvulla puhdas tai laulun säestämä soitinmusiikki alkoi olla vallitseva tyyli maallisessa musiikissa lukuun ottamatta [[ooppera|oopperoita]], jotka olivat kehittyneet renessanssin aikana suosituiksi viihdetapahtumiksi ja joita muun muassa [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Alessandro Scarlatti]] kehittivät edelleen. Kirkkomusiikissa vokaaliteokset, kuten oratoriot, messut, motetit ja kantaatit jatkoivat suosiotaan erityisesti [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] ja Händelin myötä.
Rivi 23 ⟶ 22:
Klassismin suuret säveltäjänimet [[Joseph Haydn|Haydn]], [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozart]] ja [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]] sävelsivät myös vokaaliteoksia, joista tunnetuimpia ovat Haydnin oratoriot ''Luominen'' ja ''Vuodenajat'', Mozartin oopperat ja ''Requiem'' sekä Beethovenin ''yhdeksännen sinfonian'' finaaliosa. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] pelkistä vokaaliosista koostuvat teokset olivat jo hyvin harvinaisia. Romantiikan aikana laulumusiikin merkitys kasvoi monien säveltäjien tuotannossa, erityisesti [[Franz Schubert]]in ''[[lied]]eissä'', joita hän sävelsi useita satoja. Myös oopperoiden suosio jatkui suurena esimerkiksi [[Richard Wagner|Wagnerin]] ja [[Giuseppe Verdi|Verdin]] myötä. Sitä vastoin suuressa osassa musiikista laulusta oli luovuttu kokonaan.
Kun musiikkiala alkoi teollistua vuoden 1887 jälkeen, ensimmäisten
==Laulutyylejä==
Rivi 36 ⟶ 35:
* soittimellinen laulu, kuten hyräily, [[jodlaus]] ja [[koloratuurilaulu]]
* Laulu kevyessä musiikissa: [[Iskelmämusiikki|iskelmä]], [[kupletti]], [[ralli (laulu)|ralli]], [[laulelma]], pop- ja rock-musiikki, [[musikaali]], [[teatteri]]musiikki.
==Katso myös==
*[[Runonlaulaja]]
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
| |||