Ero sivun ”Matti Aaltonen (arkkitehti)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19382378, jonka teki 2001:14BA:4F8:1A00:B9FA:94A0:B916:A86B (keskustelu) Lähteessä Oulu
Merkkaus: Kumoaminen
linkkipäivitys arkistosta
Rivi 2:
'''Matti Johannes Aaltonen''' ([[21. maaliskuuta ]][[1921]] [[Helsinki]] – [[25. syyskuuta]] [[1978]] [[Oulu]]) oli suomalainen [[arkkitehti]], professori ja [[kuvanveistäjä]].<ref name="mfa"/>
 
Matti Aaltosen vanhemmat olivat akateemikko [[Wäinö Aaltonen]] ja laulaja Aino A. Pietiläinen. Matti oli heidän esikoisensa. Matti Aaltonen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1939 [[Kallion yhteiskoulu]]sta. Hän opiskeli arkkitehdiksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisessä korkeakoulussa]] ja valmistui vuonna 1952. Matti Aaltonen avioitui vuonna 1945 [[Irma Aaltonen (arkkitehti)|Irma Väisäsen]] kanssa. Pariskunta perusti oman arkkitehtitoimiston, joka toimi vuosina 1954–1972. Vuodesta 1972 Matti Aaltosella oli uusi arkkitehtitoimisto yhdessä toisen vaimonsa, arkkitehti [[Terttu Aaltonen|Terttu Tenhusen]] kanssa.<ref name="mfa">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://web.archive.org/web/20170306025715/https://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=15848037 | Nimeke = Matti Aaltonen | Julkaisija = Arkkitehtuurimuseo | Viitattu = 10.10.2016}}</ref> Ero Irma Aaltosesta astui virallisesti voimaan 1973. Matti Aaltonen toimi lyhyitä kausia Teknillisen korkeakoulun opettajana sekä vuodesta 1962 [[Oulun yliopisto]]n arkkitehtiosaston vt. professorina ja vuodesta 1965 kuolemaansa asti varsinaisena professorina. Hän toimi myös yliopiston asemakaavaopin laitoksen esimiehenä. Hän kuului Oulun kaupunkisuunnittelutoimikuntaan ja oli Oulun seutukaavatoimikunnan puheenjohtajana 1972–1975.<ref name="KKO78">[http://runeberg.org/kuka/1978/0016.html ''Kuka Kukin on 1978'', s. 16] Runeberg.org. Viitattu 10.10.2016.</ref>
 
Matti Aaltonen avusti 1940- ja 1950-luvuilla isäänsä Wäinö Aaltosta useiden muistomerkkien suunnittelussa. Matti ja Irma Aaltosen suunnittelemia muistomerkkejä ovat esimerkiksi panssarirykmentin muistomerkki [[Parola]]ssa (1959), [[Oskari Tokoi]]n muistomerkki [[Kannus|Kannuksessa]] (1967) sekä [[Karstulan kirkko|Karstulan kirkon]] (1957), [[Petäjäveden kirkko|Petäjäveden kirkon]] (1953) ja [[Reposaari|Reposaaren]] (1952) sankarihautamuistomerkit.<ref>{{Taiteilijamatrikkeli|12|Matti Johannes Aaltonen}}</ref> Toimisto suunnitteli myös esimerkiksi [[Helsingin juutalainen seurakunta|Helsingin juutalaisen seurakunnan]] koulun ja seurakuntatalon (1961), modernin [[Hailuodon kirkko|Hailuodon kotakirkon]] (1972) ja Turussa sijaitsevan [[Wäinö Aaltosen museo]]n (1967). Myöhemmin Aaltonen myös toimi museon intendenttinä.<ref name="mfa"/><ref name="KKO78" /> Matti ja Terttu Aaltosen yhteistä tuotantoa on muun muassa runoilija [[Aaro Hellaakoski|Aaro Hellaakosken]] muistomerkki (1976) Oulussa.<ref>[http://www.oulu.ouka.fi/taidemuseo/veistos/veistoshaku/lisatietoa/aaltonen_m_lisa.html Aaro Hellaakosken muistomerkki, 1976] Oulun taidemuseo. Viitattu 10.10.2016.</ref> Matti Aaltonen suunnitteli myös asemakaavat [[Espoo]]n [[Karakallio]]on sekä Oulun [[Koskela (Oulu)|Koskelaan]] ja [[Tuira]]an.<ref name="KKO78" />