Ero sivun ”Jää” versioiden välillä

Normaalipaineessa [[makea vesi]] [[Jäätyminen|jäätyy]] 0&nbsp;[[Celsiusaste|°C:n]] (273,15&nbsp;[[Kelvin|K]], 32&nbsp;[[Fahrenheit-asteikko|°F]]) [[lämpötila]]ssa. [[Ilmanpaine|Paine]] ja veden [[suolaisuus]] alentavat veden jäätymispistettä <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://nsidc.org/cryosphere/seaice/characteristics/brine_salinity.html|nimeke=Salinity and Brine {{!}} National Snow and Ice Data Center|julkaisu=nsidc.org|viitattu=2020-01-16}}</ref>. Meriveden, jonka suolaisuus on 32&nbsp;PSU, jäätymispiste on –1.,8&nbsp;[[Celsiusaste|°C]]. [[Itämeri|Itämeren]] vähäsuolainen [[Murtovesi|murtoveden]] (Suolaisuus 6 PSU) jäätymispiste on noin –0,3&nbsp;°C:ssa <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Ilmatiede:j%C3%A4%C3%A4tyminen | Nimeke = Jäätyminen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tieteen termipankki | Ajankohta = 6.11.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.11.2016 | Kieli = }}</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Kai Myrberg, Harri Kuosa, Matti Leppäranta|Nimeke=Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus|Vuosi=2006|Julkaisija=Yliopistopaino|Isbn=978-951-570-654-6|Kieli=fi|www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/241382|Viitattu=2020-01-16}}</ref>.

Ainoastaan vesi jäätyy ja muodostaa jäätä. Muut aineet [[jähmettyminen|jähmettyvät]] ja muodostavat kiinteitä olomuotoja. Siitä huolimatta arkikielessä jäällä voidaan viitata muihin aineisiin kuin veteen. Esimerkiksi hiilidioksidi härmistyy –78.,5&nbsp;[[Celsiusaste|°C]] lämpötilassa kiinteäksi [[Hiilidioksidi|hiilidioksidijääksi]] (myös [[hiilihappojää]] ja [[kuivajää]]). Hiilidioksidijäätä käytetään jäähdytykseen monenlaisissa teollisuuden sovelluksissa.

*''Teräsjää''. tiivistä, hyvin nopeasti jäätynyttä kiinteää jäätä, tiheys 0.,95 luokkaa. Jäässä vähän ilmakuplia, hyvä kantavuus