Ero sivun ”Frans Mikael Franzén” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Ulkoasua korjattu
Rivi 33:
Franzén syntyi [[Tervaporvarit|oululaiseen kauppiasperheeseen]]. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli [[maisteri]] ja 20-vuotiaana [[dosentti]].
 
Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan [[Pariisi]]in. Kotimaahan palattuaan hän toimi [[Turun akatemia]]n kirjastonhoitajana ja otti vuonna [[1798]] hoitaakseen [[kirjallisuudenhistoria]]n [[professori]]n viran. Franzén vihittiin papiksi vuonna 1803 ja hänelle annettiin Paimion seurakunta [[Prebenda|prebendaksi]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1984|Sivu=204|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm|Kieli={{sv}}}}</ref>. Vuonna [[1811]] hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Kumlan seurakunnan ja TukholmanTukholmanStːa Klaran seurakunnan kirkkoherrana ja vuosina 1834–1847 [[Härnösandin hiippakunta|Härnösandin piispa]]na. Franzén oli [[Ruotsin akatemia]]n jäsen, johon hänet oli valittu jo vuonna 1808, ja hän toimi akatemian sihteerinä vuodesta 1824.[[1790-luku|1790-luvulla]] Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma ''Människans anlete''.
 
Franzénin filosofianhistoriallinen avaintyö on [[Kant]]in filosofian harrastamisen vakiinnuttaminen Suomeen. [[Uppsalan yliopisto|Uppsalassa]] ruotsalaisten kantilaisten, Boëthiuksen ja Höijerin, johdolla opiskellut Franzén oli nuorempana taipuvainen radikalismiin ja uskonnollisen tapakulttuurin kyseenalaistamiseen.
Rivi 39:
Franzén oli myös jonkin aikaa [[Åbo tidningar]] -julkaisun päätoimittajana.<ref name="FIL"/>
 
Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiin]] ja [[Zacharias Topelius|Topeliukseen]]. Hän sepitti myös [[virsi]]ä rationalistisessa hengessä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on neljä hänen virttään sekä yksi virsi, joka on kirjoitettu hänen virtensä pohjalta. [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on 11 hänen kirjoittamaansa virttä, ja Ruotsissa hänet tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana.

Kun Ruotsissa uudistettiin virsikirjaa 1800-luvun alussa, oli Franzén yksi keskeisiä henkilöitä tässä työssä. Hän oli virsikirjatyötä johtaneen [[Johan Olof Wallin]]in läheinen työtoveri, ja he julkaisivat yhdessä useita virsikirjaehdotuksia, muiden muassa ehdotukset ''Prof-Psalmer 1812'', sekä ''Prof-Psalmer, andra häftet 1813''. Useimmat Franzénin parhaista virsistä julkaistiin niissä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=202–204|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm|Kieli={{sv}}}}</ref>. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun ''"Glädjens ögonblick''".
 
[[Frans Mikael Franzénin patsas|Franz Mikael Franzénin muistopatsas]] sijaitsee [[Oulun tuomiokirkko|Oulun tuomiokirkon]] vieressä [[Franzénin puisto]]ssa. Helsingin Kalliossa on [[Franzéninkatu]].
Rivi 82 ⟶ 84:
*<nowiki/><nowiki/><nowiki/>[http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/frans-michael-franzen Frans Mikael Franzén 375 humanistia -sivustolla 18.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.]
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Kirjailija}}
 
{{AAKKOSTUS:Franzen, Frans Mikael}}
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]