Ero sivun ”Emmanuel Fréteau de Saint Just” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lakisäästävä?
p pari linkitystä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Emmanuel-Marie-Michel-Philippe Fréteau de Saint-Just by François Bonneville.jpg|upright|pienoiskuva|Emmanuel Fréteau de Saint Just 1790-luvulla.]]
 
'''Emmanuel Marie Michel Philippe Fréteau de Saint Just''' ([[1745]]–[[1794]]), oli ranskalainen aatelismies, lakimies ja poliitikko; [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillisen kuningaskunnan]] kannattaja, joka teloitettiin giljotiinilla [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksen]] hirmuhallinnon aikana.
 
Fréteau de Saint Just oli Ranskan aateliston edustajana sekä [[Melun]]in voutikunnan että [[Moret-sur-Loing]]in äänin vuoden 1789 [[Ranskan säätyjen yleiskokous|säätyvaltiopäivillä]] [[Versailles’n palatsi|Versilles’ssa]]. Hän oli jo edustajaksi tullessaan kuuluisa oltuaan edellisvuonna Doullensin vankilassa avoimesta kansanvallan vastustamisesta.
Rivi 7:
Säätyvaltiopäiville tullessaan hän liittyi vapaamielisiin aatelismiehiin, jotka halusivat asettaa koetteelle yksinvaltiuden ja yhdistää kolme säätyä yhtenäiseksi kansalliskokoukseksi. Vankkumattomana perustuslaillisen monarkian kannattajana hän ehdotti kuninkaalle titteliä ”ranskalaisten kuningas”, ''Roi des Français''.
 
Uransa aikana Fréteau de Saint Just valittiin kaksi kertaa kansalliskokouksen puhemieheksi, hän toimi [[Pariisin parlamentti|Pariisin parlamentin]] neuvonantajana ja oli yksi ensimmäisen Ihmisoikeuksien julistuksen, [[RanskanIhmis- ihmisoikeuksienja kansalaisoikeuksien julistus|''Déclarationihmis- desja droitskansalaisoikeuksien de l'Homme et du Citoyen''julistuksen]], kirjoittajista.<ref name = "paris2">[http://federation.ufedp.online.fr/anniversaire2.htm Pariisin yliopiston 2 Melunin toimipisteen 20-vuotisjuhlasivut ]</ref>
 
Kun [[Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous|lakiasäätävän kokouksenkansalliskokouksen]] tynkäistunto oli [[Tuileries’n palatsin valtaus|poistanut kuninkaan asemastaan]] [[10. elokuuta]] [[1792]], Fréteau de Saint Just oli eri mieltä vallankumouksen uudesta suunnasta. Hän vetäytyi [[Melun]]iin maatilalleen [[Vaux-le-Pénil]]issä, jonne hänen isänsä oli rakennuttanut nykypäiviin säilyneen linnan.
 
Vaux-le-Pénilissä hän osallistui aktiivisesti kuntayhteisön elämään. Vallankumouksen hirmuhallinnon aikana hänet pidätettiin ”syyllisenä”. Ensin Fréteau de Saint Just vapautettiin syytteistä, osittain kotiseutunsa asukkaiden myönteisten lausuntojen vuoksi, mutta niistä huolimatta häntä pidettiin edelleen vangittuna [[Palais de Justice de Paris|La Conciergerie]]ssä.
 
Seuraavaksi häntä syytettiin valtion turvallisuutta uhkaavasta juonittelusta. Kun hänelle ei sallittu minkäänlaista puolustusta, Fréteau de Saint Just tuomittiin ja teloitettiin giljotiinilla 26. [[vallankumouskalenteri| prairial-kuuta]] vallankumouksen vuonna II, ([[eli 26. kesäkuuta]] [[1794]]).
 
29. syyskuuta 2007 avattiin Pariisin yliopiston Melunin toimipisteen 20-vuotisjuhlan kunniaksi hänen nimeään kantava kokous- ja neuvottelukeskus ''Emmanuel Fréteau de Saint-Just''.<ref name = "paris2"/>