Ero sivun ”Laurentius Laurentii” versioiden välillä

Laurentii kasvoi Husumissa, silloin [[Tanska|Tanskaan]] kuuluneessa [[Schleswigin herttuakunta|Schleswigissä]]. Hän aloitti opintonsa [[Rostockin yliopisto|Rostockin yliopistossa]] vuonna 1681 ja jatkoi musiikin opintojaan [[Kiel|Kielissä]]. Vuonna 1684 hänestä tuli kanttori ja musiikinjohtaja Bremenin St. Martinkirkossa ja tätä virkaa hän hoiti 38 vuotta, kuolemaansa saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dendanskesalmebogonline.dk/biografi/593/169|nimeke=Lorenz Lorenzen (Laurentius Laurentii)|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=11.11.2020|kieli={{da}}}}</ref>

Laurentii oli omaksunut vaikutteita [[Philipp Jakob Spener|Philipp Jacob Speneriltä]], saksalaisen [[Pietismi|pietismin]] keskeisen runoilijalta ja häntä on pidetty yhtenä speneriläisen pietismin parhaimmista virsirunoilijoista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=136|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm|Kieli=Ruots.{{sv}}}}</ref> Hänen virsikokoelmansa ''Evangelia Melodica, das ist: Geistliche Lieder und Lobgesänge nach dem Sin der ordentlichen Sonn- und Festtags-Evangelien zur Uebung und Beförderung der Gottseligkeit nach bekannten Melodien mitt Fleiss eingerichtet'' (julkaistu 1700) kaikki 150 virttä perustuvat kirkkovuoden pyhäpäivien evankeliumiteksteihin. Hän kirjoitti virtensä vanhoihin, tuttuihin virsisävelmiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hymntime.com/tch/bio/l/a/u/laurenti_l.htm|nimeke=Laurentius Laurenti Lorenz Lorenzen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=11.11.2020|kieli={{en}}}}</ref>.

[[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa]] on yksi Laurentiin virsi, virsi 89 ''"Nyt herää yöstä, henkeni" ("Wach’ auch, mein Herz, die Nacht ist hin)",'' (Suomsuom. [[K. L. Lindström|Knut Legat Lindström]] 1867. Sävelmä: [[Johann Crüger]] 1653). [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on myös yksi hänen kirjoittama virsi, 316 ''"Pois sammuu päivän kulta" ("Ermuntert euch, ihr Frommen'')", (Ruotsruots. [[Carl David af Wirsén]] 1889, [[Karl-Gustaf Hildebrand|Karl-Gustav Hildebrand]] 1978, suom. [[Pekka Kivekäs]] 1995, säv. [[Melchior Teschner]] 1615).