Ero sivun ”Fossiilinen polttoaine” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon |
Usp (keskustelu | muokkaukset) p: läpikäynti |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Fossiiliset polttoaineet ovat [[Aurinko|Auringon]] [[fuusioreaktio]]iden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan [[energiantuotanto|energiataloudessa]].]]▼
{{Polttoaineet}}
'''Fossiiliset polttoaineet''' ovat [[polttoaine]]ita, jotka ovat syntyneet muinaisten [[eliö]]iden [[Biomassa|biomassan]] [[fossiili|fossiloituessa]] maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä syntyperältään nuorempi polttoaine
Fossiiliset polttoaineet ovat [[Uusiutumattomat luonnonvarat|uusiutumattomia luonnonvaroja]], tai hyvin hitaasti uusiutuvia,<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" /> kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu [[raaka-aine]]en polttamiseen, missä vapautuvaa [[lämpö|lämpöenergiaa]] voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoituksiin. Polttamisessa syntyy pääosin hiilidioksidia ja vettä sekä polttoainelaadusta ja polttotekniikasta riippuen muita aineita kuten rikki- ja typpiyhdisteitä.
Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi. Jos [[ilmaston lämpeneminen]] halutaan pitää aisoissa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.<ref>Nevanlinna, Heikki (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivu 191.</ref> Fossiilisten polttoaineiden päästöjen on lähdettävä globaalisti laskuun 2020 mennessä, jotta [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimuksen]] tavoitteet voidaan saavuttaa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Johan Rockström, Owen Gaffney, Joeri Rogelj, Malte Meinshausen, Nebojsa Nakicenovic, Hans Joachim Schellnhuber|Otsikko=A roadmap for rapid decarbonization|Julkaisu=Science|Ajankohta=2017-03-24|Numero=6331|Sivut=1269–1271|Pmid=28336628|Doi=10.1126/science.aah3443|Issn=0036-8075|www=http://science.sciencemag.org/content/355/6331/1269|Kieli=en}}</ref>▼
Fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi suuremmassa määrin 1850-luvulla ja on jatkanut kasvuaan kokonaismäärässä siitä asti (2020). Osuutena kokonaisenergiankulutuksesta fossiiliset polttoaineet ovat olleet selvästi suurin ja vastannus siten suurimmasta osasta samanaikaista räjähdysmäistä [[Energiankäyttö|energian käytön]] kasvua.
▲Koska fossiilisten polttoaineiden polttaminen vapauttaa maaperään sitoutunutta ainesta ilmakehään on se huomattava [[Kasvihuoneilmiö|kasvihuonepäästöjen]] ja siten antrooppisen [[Ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] aiheuttaja<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" />. Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi (2020). Jos
== Määritelmä ==
[[IPCC]]:n
== Käyttö ==
[[Tiedosto:Global-primary-energy (1).png|vasen|pienoiskuva|Globaali energian kulutus.]]
Fossiiliset polttoaineet ovat teollisuusmaiden merkittävin energianlähde. Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa. [[Tanska]] ja [[Saksa]] ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuin [[Suomi]] ja [[Ruotsi]] siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissa [[ydinvoima]]n, [[vesivoima]]n ja [[biopolttoaine]]iden käyttö on tavallista merkittävämpiä. Kaaviossa fossiilisiin polttoaineisiin luetaan mukaan ajoneuvojen nestemäiset polttoaineet.▼
▲[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Fossiiliset polttoaineet ovat [[Aurinko|Auringon]] [[fuusioreaktio]]iden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan [[energiantuotanto|energiataloudessa]].]]
Fossiiliset polttoaineet ovat olleet teollistuneiden yhdyskuntien merkittävin energianlähde niiden synnystä lähtien.
▲
[[Tiedosto:Energiantuotanto Suomi Ruotsi Tanska Saksa.png]]
Rivi 16 ⟶ 23:
== Päästöt ==
Poltettaessa syntyy polttoaineesta ja polttotekniikasta riippuen erilaisia [[savukaasu]]ja, joista yleisin on [[hiilidioksidi
Hiilidioksidi on [[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisen]] kannalta merkittävin [[kasvihuonekaasu]]. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat [[vesi]]ssä ja maaperässä [[happamoituminen|happamoitumista]]. Pienhiukkaset aiheuttavat hengitettyinä terveysongelmia.
Hiilidioksidin poistaminen [[savukaasu]]ista on on periaatteessa mahdollista, joskaan ei kustannusten ja hiilidioksidin loppusijoittamisen hankaluuden takia
== Lähteet ==
|