Ero sivun ”Fossiilinen polttoaine” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon
Usp (keskustelu | muokkaukset)
p: läpikäynti
Rivi 1:
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Fossiiliset polttoaineet ovat [[Aurinko|Auringon]] [[fuusioreaktio]]iden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan [[energiantuotanto|energiataloudessa]].]]
{{Polttoaineet}}
 
'''Fossiiliset polttoaineet''' ovat [[polttoaine]]ita, jotka ovat syntyneet muinaisten [[eliö]]iden [[Biomassa|biomassan]] [[fossiili|fossiloituessa]] maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä syntyperältään nuorempi polttoaine. ([[Euroopan unioni|EU]], [[IPCC]], Tilastokeskus).<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref><ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" >{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa | Nimeke = Ilmastonmuutos käytännössä | Vuosi = 2011 | Luku = Sanasto | Sivu = 410 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd) | Isbn = 978-952-495-178-4 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/meta/kas/fossiiliset_pol.html|nimeke=Fossiiliset polttoaineet {{!}} Käsitteet {{!}} Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2020-10-26}}</ref> Fossiiliset polttoaineet ovat [[Uusiutumattomat luonnonvarat|uusiutumattomia luonnonvaroja]], tai hyvin hitaasti uusiutuvia,<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" /> kuten noin 10&nbsp;000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu [[raaka-aine]]en polttamiseen, jolloin vapautuu [[lämpö]]ä. Se on huomattava kasvihuonepäästöjen aiheuttaja<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" />.
 
Fossiiliset polttoaineet ovat [[Uusiutumattomat luonnonvarat|uusiutumattomia luonnonvaroja]], tai hyvin hitaasti uusiutuvia,<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" /> kuten noin 10&nbsp;000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu [[raaka-aine]]en polttamiseen, missä vapautuvaa [[lämpö|lämpöenergiaa]] voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoituksiin. Polttamisessa syntyy pääosin hiilidioksidia ja vettä sekä polttoainelaadusta ja polttotekniikasta riippuen muita aineita kuten rikki- ja typpiyhdisteitä.
Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi. Jos [[ilmaston lämpeneminen]] halutaan pitää aisoissa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.<ref>Nevanlinna, Heikki (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivu 191.</ref> Fossiilisten polttoaineiden päästöjen on lähdettävä globaalisti laskuun 2020 mennessä, jotta [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimuksen]] tavoitteet voidaan saavuttaa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Johan Rockström, Owen Gaffney, Joeri Rogelj, Malte Meinshausen, Nebojsa Nakicenovic, Hans Joachim Schellnhuber|Otsikko=A roadmap for rapid decarbonization|Julkaisu=Science|Ajankohta=2017-03-24|Numero=6331|Sivut=1269–1271|Pmid=28336628|Doi=10.1126/science.aah3443|Issn=0036-8075|www=http://science.sciencemag.org/content/355/6331/1269|Kieli=en}}</ref>
 
Fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi suuremmassa määrin 1850-luvulla ja on jatkanut kasvuaan kokonaismäärässä siitä asti (2020). Osuutena kokonaisenergiankulutuksesta fossiiliset polttoaineet ovat olleet selvästi suurin ja vastannus siten suurimmasta osasta samanaikaista räjähdysmäistä [[Energiankäyttö|energian käytön]] kasvua.
 
Koska fossiilisten polttoaineiden polttaminen vapauttaa maaperään sitoutunutta ainesta ilmakehään on se huomattava [[Kasvihuoneilmiö|kasvihuonepäästöjen]] ja siten antrooppisen [[Ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] aiheuttaja<ref name="Ilmastonmuutos käytännössä s. 410" />. Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi (2020). Jos [[ilmaston lämpeneminen]]lämpenemistä halutaan pitää aisoissarajoittaa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.<ref>Nevanlinna, Heikki (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivu 191.</ref> Fossiilisten polttoaineiden päästöjen onolisi lähdettävä globaalisti laskuun 2020 mennessä, jotta [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimuksen]] tavoitteet voidaan saavuttaa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Johan Rockström, Owen Gaffney, Joeri Rogelj, Malte Meinshausen, Nebojsa Nakicenovic, Hans Joachim Schellnhuber|Otsikko=A roadmap for rapid decarbonization|Julkaisu=Science|Ajankohta=2017-03-24|Numero=6331|Sivut=1269–1271|Pmid=28336628|Doi=10.1126/science.aah3443|Issn=0036-8075|www=http://science.sciencemag.org/content/355/6331/1269|Kieli=en}}</ref>
 
== Määritelmä ==
[[IPCC]]:n uusimman arviointiraportin (2007) määritelmä fossiiliselle polttoaineelle on ''”Hiilipohjainen polttoaine fossiilisesta hiilivetykerrostumasta sisältäen hiilen, turpeen, öljyn ja maakaasun.”'' (Fossil fuels: Carbon-based fuels from fossil hydrocarbon deposits, including coal, peat, oil and natural gas.)<ref name="ipcc" />
 
== Käyttö ==
[[Tiedosto:Global-primary-energy (1).png|vasen|pienoiskuva|Globaali energian kulutus.]]
Fossiiliset polttoaineet ovat teollisuusmaiden merkittävin energianlähde. Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa. [[Tanska]] ja [[Saksa]] ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuin [[Suomi]] ja [[Ruotsi]] siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissa [[ydinvoima]]n, [[vesivoima]]n ja [[biopolttoaine]]iden käyttö on tavallista merkittävämpiä. Kaaviossa fossiilisiin polttoaineisiin luetaan mukaan ajoneuvojen nestemäiset polttoaineet.
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Fossiiliset polttoaineet ovat [[Aurinko|Auringon]] [[fuusioreaktio]]iden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan [[energiantuotanto|energiataloudessa]].]]
Fossiiliset polttoaineet ovat olleet teollistuneiden yhdyskuntien merkittävin energianlähde niiden synnystä lähtien.
 
Fossiiliset polttoaineet ovat teollisuusmaiden merkittävin energianlähde. Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa. [[Tanska]] ja [[Saksa]] ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuin [[Suomi]] ja [[Ruotsi]] siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissa [[ydinvoima]]n, [[vesivoima]]n ja [[biopolttoaine]]iden käyttö on tavallista merkittävämpiä. Kaaviossa fossiilisiin polttoaineisiin luetaan mukaan ajoneuvojen nestemäiset polttoaineet.
 
[[Tiedosto:Energiantuotanto Suomi Ruotsi Tanska Saksa.png]]
Rivi 16 ⟶ 23:
== Päästöt ==
 
Poltettaessa syntyy polttoaineesta ja polttotekniikasta riippuen erilaisia [[savukaasu]]ja, joista yleisin on [[hiilidioksidi]], joka on [[kasvihuonekaasu]]. Palaessa vapautuu myös vettä, [[rikkidioksidi]]a, [[typen oksidit|typen oksideja]] ja lukuisia [[pienhiukkanen|pienhiukkasia]]. Rikin jaMaakaasulla, typenjoka oksiditon aiheuttavatpitkälti [[vesi]]ssä ja maaperässä [[happamoituminenMetaani|happamoitumistametaania]]. Maakaasulla, hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen muita fossiilisia polttoaineita matalammat.
 
Hiilidioksidi on [[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisen]] kannalta merkittävin [[kasvihuonekaasu]]. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat [[vesi]]ssä ja maaperässä [[happamoituminen|happamoitumista]]. Pienhiukkaset aiheuttavat hengitettyinä terveysongelmia.
 
Hiilidioksidin poistaminen [[savukaasu]]ista on on periaatteessa mahdollista, joskaan ei kustannusten ja hiilidioksidin loppusijoittamisen hankaluuden takia kovinkaanole yleistämerkittävästi käytössä. Rikin ja typen oksidit pystytään pääosin poistamaan erilaisin puhdistusmenetelmin ja polttoprosessia hienosäätämällä. [[Sähkösuodatin|Sähkösuodattimilla]] voidaan savukaasuista poistaa lähes kaikki pienhiukkaset. Pienemmissä ja liikkuvissa kohteissa kuten autoissa savukaasujen puhdistaminen on vaikeampaa kuin suuremmissa kiinteissä laitoksissa, joten liikenne aiheuttaa merkittäviä päästöjä sielläkin missä laitosten päästöt puhdistetaan huolellisesti.
 
== Lähteet ==