Ero sivun ”Islam” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historiaa
Rivi 182:
Kalifi al-Mamunin (813–833) aikana islamilaisen papiston valta alkoi kasvaa. Kalifi asettui kuitenkin tukemaan rationaalista islamin suuntausta, niin sanottuja [[Mu'taziliitit|mutaziliitteja]]. He edustivat uskonoppineita, joiden ajattelu oli saanut virikkeitä kreikkalaisesta filosofiasta. Kalifi teki suuntauksesta ainoan virallisesti hyväksytyn. Papiston vastarinta johti siihen, että vuonna 827 Mamun perusti inkvisition, ''[[Mihna|mihnan]],'' valvomaan, että ''ulama'' noudattaisi hänen valitsemansa koulukunnan oppeja. Symboliseksi pääasiaksi nousi kysymys siitä, oliko Koraani luotu (jolloin sitä saattoi järkiperäisesti arvioida) vai oliko se ollut aina olemassa. Kiista jatkui vielä hänen seuraajiensa aikana, kunnes ''ulama'' voitti sen vuonna 848, jolloin inkivisitio lakkautettiin. Kalifi oli tuossa vaiheessa menettänyt valtaansa turkkilaiskenraaleille, mikä auttoi papistoa kohentamaan asemiaan. Inkvisitio ehti kuulustella satoja uskonoppineita, joista monet olivat kuolleet vankiloissa ja toiset saaneet mainetta marttyyriasemallaan. Kuuluisin heistä oli islamilaisen lakikoulukunnan perustaja Ahmad ibn Hanbal.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Walter Melville Patton|Nimeke=Ahmed Ibn Hanbal and the Mihma|Vuosi=1897/2010|Sivu=|Julkaisija=Coismo Classics |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hugh Kennedy|Nimeke=When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's greatest Dynasty|Vuosi=2004|Sivu=250|Julkaisija=Da Capo Press |Kieli = {{en}} }}</ref> Joitakin mutaziliittien ajatuksia on säilynyt nykyaikaan asti shiialaisudessa.<ref>Hämeen-Anttila 2004, Islamin käsikirja, s. 137</ref>
 
Abbasidien pääkaupungiksi vakiintui Bagdad, jossa vallitsi voimakas persialainen perinne. Seuraavia vuosisatoja kutsutaan länsimaissa [[Islamin kulta-aika|islamin kulta-ajaksi]]. Sen taustalla oli kalifi al-Mamunin Persian sassanidikuninkailta perimä ohjelma kääntää kreikkalaista tieteellistä kirjallisuutta. Parin sadan vuoden aikana 800-luvulta lähtien lähes kaikki kreikkalainen filosofinen ja tieteellinen kirjallisuus — esimerkiksi lähes kaikki [[Aristoteles|Aristoteleen]] teokset — käännettiin arabiaksi. Suurimpana saavutuksena voi pitää tieteen hämmästyttävää nousua islamilaisessa kalifaatissa. Poikkeukselliseksi sen tekee tieteen saavuttama korkea taso. Niin sanottu islamilainen tiede pysyi maailman kärjessä satoja vuosia. Islamilaisen sivilisaation piirissä harjoitettu tiede oli Eurooppaa, Kiinaa ja Intiaa edellä etenkin matematiikan, optiikan, fysiikan ja lääketieteen aloilla.<ref>Huff, 2017, s. 19</ref> LopultaEtusija jatkui satoja vuosia, kunnes 1400-luvulla seislamilainen maailma alkoi jäädä kilpailijoistaan jälkeen. Matematiikassa ja tähtitieteessä eurooppalainen tutkimus ohitti sen kuitenkin vasta 1500-luvulla ja viimeisenä tähtitieteessä, missä [[Nikolaus Kopernikus|Kopernikuksen]] teoriat johtivat hylkäämään ptolemaiolaisen aurinkokeskeisen mallin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Huff, T.E.|Nimeke=Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed.|Vuosi=2017|Sivu=57, 59|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref>
 
Abbasidikalifien valtakunta alkoi heikentyä ja murentua reunoiltaan jo 800-luvulla. Kalifit nojautuivat turkkilaisiin orjasotilaisiin, koska pitivät arabiheimoja epäluotettavina. Tämän seurauksena he menettivät valtaansa turkkilaiskenraaleille. Uskonnollinen fundamentalismi myös lisääntyi, mikä näkyi jo 800-luvulla, jolloin islamilaisen lainislamilaisessa osaltalaissa alkoi niin sanottu "järjen ''(ijtihad)'' porttien sulkeutuminen". Tällöin syntyi yksimielisyys siitä, että oppineiden oli rajoituttava vain tulkitsemaan olemassa olevia pyhiä tekstejä.<ref>Sookhdeo, 2013, s. 47−48</ref><ref name=":122">Schacht, 1982, s. 69–75</ref>
 
=== Islam 1000-luvulta eteenpäin ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Islam