Ero sivun ”Väinämöinen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
taiteelle oma osio, turha ks. myös -osio pois |
→Taiteessa: tämä Carta marinan kohtauksen soittaja on Islannin kohdalla istuva jousisoittaja, liian kaukaa haettu tähän artikkeliin |
||
Rivi 111:
==Taiteessa==
[[Kuva:Halonen Vainamoinen.jpg|thumb|[[Pekka Halonen]]: ''[[Väinämöisen soitto (Pekka Halonen)|Väinämöisen soitto]]'' (1879).]]
Etenkin Väinämöisen soitto on suosittu kohtaus kuvataiteessa. Väinämöinen kuvattiin ensimmäisen kerran [[Erik Cainberg]]in veistämässä, vuonna 1814 paljastetussa reliefissä [[Turun akatemia]]n juhlasalin seinällä. Cainberg sovelsi reliefissä klassista tyyliä ja kuvasi Väinämöisen [[Orfeus|Orfeuksen]] kaltaisena soittajana kanteleensa kanssa. Vuosisadan loppupuolella Väinämöinen alettiin kuvata autenttisemmin muinaissuomalaisen näköisenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kaku.kalevalaseura.fi/vainamoisen-idea/ | Nimeke = Väinämöisen idea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kalevalaseura | Julkaisu = Kalevalan kulttuurihistoria | Viitattu = 27.11.2020 }}</ref>▼
▲Väinämöinen kuvattiin ensimmäisen kerran [[Erik Cainberg]]in veistämässä, vuonna 1814 paljastetussa reliefissä [[Turun akatemia]]n juhlasalin seinällä. Cainberg sovelsi reliefissä klassista tyyliä ja kuvasi Väinämöisen [[Orfeus|Orfeuksen]] kaltaisena soittajana kanteleensa kanssa. Vuosisadan loppupuolella Väinämöinen alettiin kuvata autenttisemmin muinaissuomalaisen näköisenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kaku.kalevalaseura.fi/vainamoisen-idea/ | Nimeke = Väinämöisen idea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kalevalaseura | Julkaisu = Kalevalan kulttuurihistoria | Viitattu = 27.11.2020 }}</ref>
==Suhde muihin myytteihin==
|