Ero sivun ”Islam” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
stilisointia |
→Koraani: stilisointia |
||
Rivi 40:
[[Tiedosto:Thr muze art islam 21.jpg|thumb|left|Koraani uskotaan kootun Muhammedin ilmestyksistä hänen kuolemansa jälkeen.]]
Muslimit uskovat, että Jumala (''[[Allah]]'') paljasti sanansa ihmiskunnalle [[Islamin profeetat|islamin profeettojen]] kautta ja lopullisessa muodossaan Koraanissa, jonka muslimit uskovat Jumalan antaneen ihmiskunnalle Muhammedin eli "profeettojen sinetin" kautta. Koraani on silti enemmän kuin Muhammedin saamat ilmestykset. Se on 800-luvulta alkaen ymmärretty kirjaksi, jota ei ole luotu, vaan joka on aina ollut olemassa ja on itsessään ihme ''(ijaz)''. <ref>Patrick Sookhdeo, 2013, s. 154</ref> Islamilainen perimätieto kertoo, että Muhammedin eläessä hänen ilmestyksensä kirjattiin epäsäännöllisesti ylös tai ne säilyivät ihmisten muistissa yksittäisinä katkelmina. Ilmestyksien kokoaminen nousi esille vasta hänen kuolemansa jälkeen.<ref name="johdatuskoraaniin7885">Hämeen-Anttila: ''Johdatus Koraaniin'', s. 78–85.</ref>
Enkeli [[Gabriel]] kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://sunnah.com/bukhari/66/20 |nimeke =Sahih al-Bukhari, book 66, hadith 20|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Muhammed ei itse koonnut Koraania kirjaksi, vaikka hänellä oli käytettävissään kirjoitustaitoinen sihteeri Zaid .<ref name="johdatuskoraaniin7885" /> Vasta Muhammedia seurannut kalifi Abu Bakr määräsi Zaidin kokoamaan Koraanin sen jälkeen, kun Muhammed oli kuollut. Seuraava kalifi Uthman ei ollut tyytyväinen tulokseen, sillä sanamuodoista oli syntynyt erimielisyyttä. Kaikki Koraanit poltettiin ja kirja koottiin uudestaan noin 20 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen. Kirjoitus oli aluksi [[konsonantti|konsonanttitekstiä]]. [[Vokaali]]merkit ja muut [[tarke|tarkkeet]] lisättiin tekstiin vasta seuraavalla vuosisadalla. Teksti on jossain määrin vaihdellut nykyaikaan asti, vaikka islamilaisen käsityksen mukaan Koraanin teksti on periaatteessa muuttumaton. Nykyinen, yleisimmin hyväksytty versio on vuoden 1342/1923 Kairon kuninkaallinen editio, johon on edelleen tehty korjauksia.<ref>Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, s. 94 </ref> Ortografisesti siitä poikkeavia tekstejä on julkaistu mm. Saudi-Arabiassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Warraq|Nimeke=Which Koran?|Vuosi=2011|Luku=Introduction|Sivu=45|Julkaisupaikka=Amherst, New York|Julkaisija=Prometheus Books|Kieli={{en}}}}</ref> Koraanista ei ole toistaiseksi tehty kriittistä laitosta, johon kaikki poikkeamat ja versiot olisi koottu yhteen.<ref>Reynolds, 2008, s. 7</ref> Koraanin teksti on vanhaa, ja sitä pystytään ymmärtämään vain osittain kirjoitusmerkkien monitulkintaisuuden takia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/?single_page=true|nimeke=What is the Koran?|tekijä=Toby Lester|julkaisu=|ajankohta=January 1999|julkaisija=The Atlantic|viitattu=}}</ref>
Koraani jakautuu 114 [[suura]]an eli lukuun. Ne on järjestetty kutakuinkin pituuden mukaan. Lyhyttä ensimmäistä suuraa, [[Avauksen suura]]a, seuraa Koraanin pisin suura, [[Lehmän suura]]. Viimeinen, [[Ihmisten suura]] sisältää vain 6 jaetta. Suurat sisältävät vain harvoin yhtenäisiä kertomuksia. Yleensä ne koostuvat lyhyistä katkelmista.<ref name=":8">{{Kirjaviite|Tekijä=Markus Gross & K.-H. Ohlig (toim.)|Nimeke= ”Wer hat Koran geschrieben?”, Die Entstehung einer Weltreligion III 4.|Vuosi=2014|Luku=Wer hat Koran geschrieben?|Sivu=434|Julkaisija=Verlag Hans Schiler |Kieli = {{de}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bell, R. |Nimeke=Ibn Warraq (toim). What the Koran really says?|Vuosi=1958/2002|Kappale=Richard Bell: From Introduction to the Quran|Sivu=524–552|Julkaisupaikka=Amherst, New York|Julkaisija=Prometheus Books|Kieli={{en}}}}</ref><ref>Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s. 65</ref> Koraanin suurat on 1800-luvulta alkaen jaettu niiden arvioidun iän perusteella varhaisimpiin Mekan aikakauden suuriin, jotka Muhammedin uskotaan vastaanottaneen toimiessaan
[[Tiedosto:Medieval Persian manuscript Muhammad leads Abraham Moses Jesus.jpg|thumb|Muhammed saarnaa [[islamin profeetat|islamin profeetoille]] [[Abraham islaminuskossa|Abrahamille]], [[Mooses islaminuskossa|Moosekselle]] ja [[Jeesus islaminuskossa|Jeesukselle]] persialaisessa käsikirjoituksessa.]]
Koraanin sisällössä toistuvana teemana on
Koraanin lyhyet suurat ovat runomuotoista tekstiä tai uskonnollisia hymnejä, pidemmät on koottu proosakatkelmista. Ne sisältävät yleensä Mooseksen kirjoissa olevien kertomusten
=== Sunna ===
Rivi 60:
Tarinoiden ristiriitaisuuksien vuoksi 800-luvun alkupuolella syntyi käytäntö, jossa ''hadithien'' luotettavuutta alettiin perustella niihin liittyvien kertojaketjujen eli ''isnadien'' avulla. Todistajaketjujen käytön aloitti al-Shafi'i vuoden 815 tienoissa. Se oli omaperäinen yritys vastata hadithien luotettavuuteen kohdistuneeseen arvosteluun.<ref name=":42">{{Kirjaviite|Tekijä=Herbert Berg|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of uslim Literature from the Formative Period |Vuosi=2000 |Sivu=229|Julkaisija=Routledge |Kieli = {{en}} }}</ref> Teorian mukaan perimätiedon välittäjät olivat opetelleet ulkoa paitsi itse tarinan, myös siihen liittyvän todistajaketjun. Esimerkiksi suura 80 alkaa sanoilla ''”Hän rypisti otsaansa ja kääntyi pois, koska sokea mies tuli hänen luokseen”.'' Koraanin kuvaama kohtaaminen oli islamilaisen käsityksen mukaan todellinen ja tapahtui 600-luvun alkupuolella. Sille antoi selityksen imaami Malik ibn Anas noin 200 vuotta myöhemmin hadith-kokoelmassaan Muwatta. Hän kertoi, että Koraanin ”hän” on todellisuudessa Muhammed, kun taas sokea mies oli Abdullah ibn Umm Maktum.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://sunnah.com/malik/15 |nimeke =Muwatta|tekijä=Malik|julkaisu=Book 15, hadith 8| julkaisija= sunnah.com|viitattu=}}</ref> Tiedon varmistaa Malikin antama todistajaketju: imaamille oli asian kertonut Yahua, joka oli kuullut sen Malikilta, joka oli kuullut sen Yahya ibn Saidilta. Said oli vuonna 820 kuollut orja, jonka tiedonantoja pidettiin luotettavina.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.eslam.de/begriffe/y/yahya_ibn_said.htm |nimeke =Yahya ibn Said|tekijä=Anon.|julkaisu=Enzyklopädie des Islam|ajankohta=2006|julkaisija=|viitattu= |Kieli = {{de}} }}</ref>
Orientalisti [[Joseph Schacht]] osoitti, että kertojaketjut ulottuivat aluksi Muhammedin seuraajiin, mutta kasvoivat myöhemmin taaksepäin Muhammedin kumppaneihin ja lopulta häneen itseensä.<ref>Schacht, 1950, s. 5</ref> Imaami Shafi'i katsoi luotettavuuden vaativan, että ''isnad'' päättyy Muhammediin itseensä. Hänen vaikutuksestaan ketjut alkoivatkin pidentyä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Joseph Schacht|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1950|Sivu=4–5|Julkaisija=Claridon Press}}</ref>
Islamin varhaisvaiheiden tutkimista on rajoittanut aikalaislähteiden puute. Nykyaikaan säilyneet islamilaiset lähteet kuvaavat satoja vuosia aikaisemmin esiintyneitä tapahtumia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Joseph Schacht|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1950|Sivu=|Julkaisija=Clarendon|Kieli={{en}}}}</ref> Lähteissä mahdollisesti esiintyvää aitoa ainesta on sen takia jopa mahdoton erottaa kirjoittamisajan poliittisten intressien synnyttämästä materiaalista. Myös jälkimmäinen on muokattu perimätiedon näköiseksi, mutta esittää historian sellaisena kuin sen olisi abbasidihallitsijoiden mielestä pitänyt olla, eikä sellaisena kuin se tapahtui. <ref name="islaminkasikirja30" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Havel, Boris|Otsikko=Jerusalem in Early Islamic Tradition|Julkaisu=Miscellanea Hadriatica et Mediterranea|Ajankohta=2018|Vuosi=|Vuosikerta=5|Numero=1|Sivut=113–179|Julkaisija=|www=https://www.academia.edu/38113818/Jerusalem_in_Early_Islamic_Tradition?email_work_card=view-paper}}</ref> ''Haditheihin'' liitetyt kertojaketjut eivät Joseph Schachtin mukaan liioin pelastaneet tilannetta. Hän katsoo osoittaneensa, että myös monet kaikkein luotettavimpina pidetyt ketjut ovat sepitettyjä.<ref>Schacht, 1950, s. 163</ref>
== Šaria ==
| |||