Ero sivun ”Väinämöinen” versioiden välillä

455 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
lähteen pohjalta vähän lisää ja tarkemmin
(→‎Etymologia: tiiv. ja lisää artikkelin pohjalta)
(lähteen pohjalta vähän lisää ja tarkemmin)
{{Tämä artikkeli|käsittelee suomalaisen kansanrunouden ja mytologian hahmoa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla [[Väinämöinen (täsmennyssivu)|Väinämöinen]].}}
[[Kuva:Sammon puolustus.jpg|thumb|''[[Akseli Gallen-Kallela]]'': ''[[Sammon puolustus]]'' (1896). Väinämöinen puolustaa [[Sampo (Kalevala)|Sampoa]] [[Pohjolan emäntä|Louhelta]].]]
 
'''Väinämöinen''' on [[Kalevala]]n sankari,keskushenkilö ja [[kalevalainen runous|suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tärkeimpiä henkilöitä. Väinämöinen on runonlaulaja ja suuri tietäjä, jossa on myös [[jumala]]llisia piirteitä. VäinämöinenHän esiintyy monissa taruissa ja usein niiden pääosassa. Hänestä käytetään Kalevalassa usein säeparia:'' Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen''.
 
Väinämöinen on niin luojajumala, [[kulttuuriheeros]], šamaanisankari, merisankari kuin kosiomieskin.<ref name=matkalla /> Hän on suuri [[tietäjä]] sekä taitava seppä, laulaja ja [[kantele]]en soittaja.
== Etymologia ==
 
== Etymologia ==
Väinämöisen nimen uskotaan juontuvan sanasta ''väinä''-sanasta, joka tarkoittaa [[suvanto]]aleveää, tai hiljalleenhitaasti virtaavaa vettä, [[salmi|salmea]]jokea tai joensuutamerensalmea.<ref name=matkalla /> Väinämöisen lisämääreenä esiintyykin myös ''suvantolainen''. ''Väinä''-alkuisia paikannimiä on etenkin Ylä-Satakunnassa, mutta ei tiedetä, perustuuko Väinämöisen nimi johonkin tiettyyn väinään.
 
==Maininnat ja luonnehdinnat kirjallisuudessa==
 
Kalevalassa Väinämöinen on [[Ilmatar|Ilmattaren]], ilman immen ja meren poika. Hän viettää meressä kelluvan äitinsä kohdussa kolmekymmentä vuotta ja alkaa synnyttyään autella maailman luomisessa. Kalevalan tarinoissa Väinämöinen mm. yrittää saada puolisokseen [[Aino (Kalevalan hahmo)|Ainon]], [[Joukahainen|Joukahaisen]] sisaren, mutta Aino hukuttautuu. Lisäksi hän veistää veneen laulamalla, rakentaa [[hauki|hauenluisen]] [[kantele]]en, käy [[Tuonela]]ssa, lähettää [[Seppo Ilmarinen|Ilmarisen]] [[Pohjola (Kalevala)|Pohjolaan]] takomaan [[sampo (Kalevala)|sampoa]] ja myöhemmin on mukana varastamassa sitä takaisin. Kalevalan lopuksi [[Marjatta]], jonka esikuvana on ollut [[neitsyt Maria]], synnyttää pojan, Karjalan kuninkaan. Väinämöinen suuttuu tästä ja purjehtii pois maailmasta luvaten kuitenkin palata sitten kun häntä taas tarvitaan. Kalevalan lopputapahtumat kuvaavat pakanallisten jumalien väistymistä [[kristinusko]]n saapumisen myötä.
 
Väinämöisen epiteettejä Kalevalassa ovat "vanha" ja "vaka vanha", harvemmin "viisas". Kertosäkeenä käytetään sanoja "tietäjä iänikuinen" tai "laulaja iänikuinen".<ref name=matkalla>{{Verkkoviite | Osoite = https://matkallakalevalaan.finlit.fi/kalevalan-kuka-kukin/kalevalan-henkil%C3%B6it%C3%A4 | Nimeke = Kalevalan henkilöitä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Matkalla Kalevalaan | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 27.11.2020 }}</ref>
 
===Väinämöisen ja maailman synty===
72 731

muokkausta