Ero sivun ”Suomen Talousseura” versioiden välillä

23 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
määritelmän kehittelyä, hajanaisia kappaleita yhteen, kh, wl
(Alkuteksti. Ensimmäinen kappale. Nykymuotoon ja Suomen Talousseuran nykytoimintaa kuvaavaksi.)
(määritelmän kehittelyä, hajanaisia kappaleita yhteen, kh, wl)
 
'''Suomen Talousseura''' ({{k-sv|Finska Hushållningssällskapet r.f.}} on mmtoiminut jo vuodesta 1797. Se on muun muassa maaseudun maatalousyrittämiseen, tuotantoon ja ympäristönhoidon sekä maiseman- ja luonnon hoidon neuvontaan erikoistunut kaksikielinen asiantuntijaorganisaatio. Talousseura tarjoaa ammattitaitoista ja puolueetonta neuvontaa maaseutuyrittäjille, maaseutumatkailuyrityksille ja kyläyhdistyksille, heidän äidinkielellään. Talousseuran tavoitteena on edistää maataloutta ja yrittämistä maaseudulla, nostaa maanviljelijöiden, maatalousyrittäjien ammattitaitoa ja etsiä uusia kehitysmahdollisuuksia maaseudulle.
'''Suomen Talousseura''' ({{k-sv|Finska Hushållningssällskapet}} r.f. on toiminut jo vuodesta 1797.
 
Talousseuran päätoiminta-alue on kaksikielinen Turunmaan saaristo, Salon Särkisalosta- Paraisten Iniöön. Toki neuvontaa tehdään tarvittaessa laajemmalti: itäiseltä Uudeltamaalta Pohjanmaalle ja Ahvenanmaallekin. Yhdessä ruotsinkielisten sisarorganisaatioiden  kanssa se kuuluu Svenska lantbrukssällskapens förbund (Slf):tiin – ruotsinkieliseen maatalousseurojen liittoon. Slf tukee ja koordinoi jäsenorganisaatioiden toimintaa. FHS–STS on nykyisin osa valtakunnallista ProAgria neuvontajärjestöjen verkostoa, joka on maatalousneuvonnan yhteistyöorganisaatio  koko Suomessa.
Suomen Talousseura on mm. maaseudun maatalousyrittämiseen, tuotantoon ja ympäristönhoidon sekä maiseman- ja luonnon hoidon neuvontaan erikoistunut kaksikielinen asiantuntijaorganisaatio. Talousseura tarjoaa ammattitaitoista ja puolueetonta neuvontaa maaseutuyrittäjille, maaseutumatkailuyrityksille ja kyläyhdistyksille, heidän äidinkielellään.
 
Talousseura saa toimintaansa myös valtionavustusta. Se mahdollistaa sen, että sen palvelut ovat maatalousyrittäjille kohtuullisella tasolla.
Talousseuran päätoiminta-alue on kaksikielinen Turunmaan saaristo, Salon Särkisalosta- Paraisten Iniöön. Toki neuvontaa tehdään tarvittaessa laajemmalti: itäiseltä Uudeltamaalta Pohjanmaalle ja Ahvenanmaallekin.
 
Talousseuran tavoite on edistää mm. maataloutta ja yrittämistä maaseudulla, nostaa maanviljelijöiden, maatalousyrittäjien ammattitaitoa ja etsiä uusia kehitysmahdollisuuksia maaseudulle.
 
Yhdessä ruotsinkielisten sisarorganisaatioiden  kanssa se kuuluu Svenska lantbrukssällskapens förbund (Slf):tiin – ruotsinkieliseen maatalousseurojen liittoon. Slf tukee ja koordinoi jäsenorganisaatioiden toimintaa.
 
FHS – STS on nykyisin osa valtakunnallista ProAgria neuvontajärjestöjen verkostoa, joka on maatalousneuvonnan yhteistyöorganisaatio  koko Suomessa.
 
Talousseura saa toimintaansa myös valtionavustusta. Se mahdollistaa että sen palvelut ovat maatalousyrittäjille kohtuullisella tasolla.
 
==Seuran perustaminen==
Seura perustettiin Turussa 1. marraskuuta 1797, ja se oli alkuperäiseltä nimeltään ''Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura'' ja sen kotipaikka oli [[Turku]]. Autonomian aikana seuran virallinen nimi oli ''Keisarillinen Suomen Talousseura'', ja sen kotipaikkana säilyi Turku, kuten itsenäistymisen jälkeenkin. Perustajajäseniä olivat [[Turun Akatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon sekä oikeuslaitoksen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
 
Perustajajäseniä olivat [[Turun Akatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon sekä oikeuslaitoksen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
 
==Toiminnan tavoitteet==
 
==Rokotusvalistus==
[[Isorokko|Isorokkoon]] kuoli Suomessa vuosittain parituhatta henkeä eli noin kolme prosenttia väestöstä. Talousseura ryhtyi 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vastustamaan tautia vastikään keksityllä menetelmällä, [[rokotus|rokottamalla]]. Väestö suhtautui kuitenkin epäluuloisesti uuteen lääkintätapaan. Rokottajien intoa lisättiin maksamalla palkkio jokaisesta rokotuksesta. Palkkioiden perusteella voidaan arvioida, että ennen [[Suomen sota]]a rokotettiin vuosittain noin 60006&nbsp;000 ihmistä. Vuonna 1813 rokotuspalkkioita maksettiin yli 12&nbsp;000 rokotuksesta, seuraavana vuonna peräti 28&nbsp;892 rokotuksesta. Vuoden 1821 vuosikertomuksessa seura voisaattoi todeta, että jo yli 220&nbsp;000 kansalaista oli saanut rokotuksen. Rokotuskampanja näkyi myös alentuneena isorokkokuolleisuutena.<ref>Juva 1966, s. 158–159</ref>
 
==Itsenäisyyden aika==
38 387

muokkausta