Ero sivun ”Laurentius Paulinus Gothus” versioiden välillä

'''Laurentius Paulinus Gothus''' (Lars Paulsson, s. [[10. marraskuuta]] [[1565]] [[Söderköping]], [[Ruotsi]] - [[29. marraskuuta]] [[1646]] [[Uppsala|Upsala]]), ruotsalainen [[professori]], Upsalan yliopiston [[rehtori]], [[Skaran hiippakunta|Skaran]] ja [[Strängnäsin hiippakunta|Strängnäsin hiippakunnan]] [[piispa]], [[Luettelo Ruotsin arkkipiispoista|Upsalan arkkipiispa]].

Laurentius Paulinus Gothus oli Ruotsin 1600-luvun alun merkittävimpiä kirkonmiehiä ja kulttuurivaikuttajia. Hänen isänsä, kultaseppä, pormestari Påwel Pedersson oli Ruotsin ensimmäisen luterilaisen arkkipiispan [[Laurentius Petri Gothus|Laurentius Petri Gothuksen]] veli. Hän opiskeli Saksassa, [[Rostockin yliopisto|Rostockissa,]] jossa hän tutustui [[Philipp Melanchthon|Phipipp Melanchtonin]] ajatuksiin. Hän suoritti maisterin tutkinnon Helmstedin yliopistossa 1592 ja toimi [[Upsalan kokous|Upsalan kokouksessa]] 1593 aktuaarina, sihteerinä. Hänet vihittiin papiksi 1598 ja 1601 hänet nimitettiin teologian professoriksi ja Upsalan yliopiston ensimmäiseksi rector magnificukseksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=11079&forceOrdinarySite=true#Arkivuppgifter|nimeke=Laurentius Paulinus Gothus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=15.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>

Hän esitti tohtorinväitöskirjansa Upsalan yliopiston ensimmäisessä teologisen tiedekunnan promootiossa 1617 yhdessä kolmen muun opiskelijan kanssa. Hän toimi Upsalan yliopistossa logiikan, matematiikan, astronomian ja lopuksi teologian professorina. 1608 hänet nimitettiin Skaran ja 1609 Strängnäsin piispaksi. Sieltä hänet vielä valittiin Upsalan arkkipiispaksi 1637 kun hän oli 71 vuotias. Hän johti hiippakuntaansa tarmokkaasti. Vielä 77 vuotiaana hän teki piispantarkastusmatkan Norrlantiin, aina Tornioon saakka. <ref name=":0" />

Hänen kirjallinen tuotanto oli laaja. Tärkein hänen teoksistaan oli yli 3700-sivuinen kristillinen etiikka, ''Ethica Christiana'', joka oli katekismuksen kommentaari ja tarkoitettu pappien käyttöön. Se ilmestyi 1631. Toinen hänen merkittävimmistä teoksistaan oli ''Clenodium'', joka oli etiikan kirjan ”kansanpainos”, se oli samalla virsikirja, rukouskirja ja evankeliumikirja. Se ilmestyi 1633.<ref name=":0" /> Siinä oli hänen omia virsiäänkin. Niistä on säilynyt virsi ''”Lof”''Lof prijs och tack ske tigh, o Fader käre”''. Se on [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen kirkon virsikirjassa]] virsi 326 ''”Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan”''. Se on tavallaan kirjoittajansa nimikkovirsiː on [[akrostikon]], sen alkutekstin 11 säkeistön alkukirjaimista muodostuu nimi L. Paulinus G-s.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://virsikirja.fi/virsi-326-sinulle-kiitos-isa-maan-ja-taivaan/|nimeke=326 Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=15. 2. 2020}}</ref> Virsi on myös [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa,]] virsi 702. Virsi on suomennettu [[Vanha virsikirja|virsikirjaan 1701]]. Nykyinen teksti on uudistettu 1880 ja 1937.