Versio 26. marraskuuta 2020 kello 10.26 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 26. marraskuuta 2020 kello 10.32 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Brexitiin liittyi neuvottelut kauppasopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Neuvottelut viivästyivät ja syksyllä 2020 neuvottelujen arvioitiin yleisesti kariutuvan, minkä seurauksena olisi niin kutsuttu kova eli sopimukseton Brexit. Britannian neuvotteluasema kauppaneuvotteluissa on ollut vahva, sillä Britannia tuo enemmän tavaraa Euroopan unionista kuin vie sinne<ref name="commonslibrary">https://commonslibrary.parliament.uk/research-briefings/cbp-7851/</ref>, mikä tarkoittaa että Euroopan unionin jäsenmaille on tärkeämpää varmistaa pääsy Britannian markkinalle kuin Britannialla on varmistaa pääsy Euroopan unionin jäsenmaiden markkinoille. Euroopan unionin osuus Britannian viennistä on ollut vain 43 prosenttia (2019)<ref name="commonslibrary" />. Brexitin kannattajat ovat usein maininneet tukeutuvansa kaupankäyntiin [[Kanada]]n, [[Uusi-Seelanti\|Uuden-Seelannin]] ja [[Australia]]n kanssa<ref>https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/sep/09/canzuk-brexiters-imperial-canada-australia-new-zealand-uk-empire</ref>. Britannia onnistui solmimaan vapaakauppasopimukset [[Etelä-Korea]]n<ref>https://www.bbc.com/news/business-48577667</ref><ref>https://www.bbc.com/news/business-49430207</ref> ja [[Japani]]n<ref>https://www.bbc.com/news/business-54654814</ref> kanssa ennen EU-siirtymäajan päättymistä. ==Historia==

Ero sivun ”Brexit” versioiden välillä