Ero sivun ”Björn Wahlroos” versioiden välillä

Helsingin Sanomissa julkaistiin helmikuussa 2012 Ilkka Ahtiaisen ja Antti Blåfieldin tekemä Wahlroosin haastattelu, jossa Wahlroos muun muassa arvosteli presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosta]] presidentti-instituution kärsimisestä sekä Halosen poliittista linjaa ja asemoitumista mielestään eri taholle kuin kansan enemmistö. Haastattelussa hän mainitsi esikuvikseen 1700-luvun taloustieteilijän [[Adam Smith]]in, [[uusliberalismi|uusliberalistisen]] [[Milton Friedman]]in ja [[Libertarismi|libertaristisen]] ajattelijan [[Ayn Rand]]in.<ref>Helsingin Sanomat. [http://www.hs.fi/kotimaa/Kapitalistin+muotokuva++Bj%C3%B6rn+Wahlroosin+haastattelu/a1305555583089 Kapitalistin muotokuva – Björn Wahlroosin haastattelu].</ref><ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hovinarri+ja+isoherra/a1305555675353 Antti Blåfield, Hovinarri ja isoherra], Hs.fi, viitattu 17.2.2012</ref> Wahlroosilta ilmestyi keväällä 2012 kirja ''Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle''. Kirjan pääteesi on, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän talouteen ja sääntelyä tulisi minimoida.<ref name="hs_arvio">{{Verkkoviite|osoite= http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061617681 |nimeke =Wahlroosin valikoiva historia|viitattu=2016-09-08}}</ref>

 

Wahlroos pitää kehitysapua "tyhmänä ja moraalittomana".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/talous/a/2015031219345142|nimeke=Wahlroos: Maataloustuki on tyhmää ja moraalitonta - IL-TV|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-09-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Maaliskuussa 2010 Wahlroos esitti ''Suomen Kuvalehden'' haastattelussa kehitysavun leikkaamista, koska ”olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon”. Hän perusteli näkemystä sambialaisekonomisti [[Dambisa Moyo]]n kirjaan ''Dead Aid'' (Kuollut apu) perustuen.<ref name="SK"/> Wahlroosin mukaan kehitysavussa keskitytään liikaa [[demokratia]]n kehittymiseen. Hänen mukaansa näyttää siltä, että demokratia ei ala toimia, ennen kuin bruttokansantuote henkeä kohti nousee 6&nbsp;000–7&nbsp;000 dollariin. Köyhimmissä maissa demokratia voi olla suorastaan kielteistä kansalaisten turvallisuuden kannalta. Tärkeämpää olisi hänen mielestään kehittää [[oikeusvaltio]]ta, perusmarkkinoiden toimivuutta ja yleistä turvallisuutta sekä kitkeä [[korruptio]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://193.185.124.16/index.php/politiikka/984-politiikka/36627-bjoern-wahlroosin-taeyslaidallinen-kehitysavulle-kankkulan-kaivossa-raha-sentaeaen-pysyy | Nimeke = Björn Wahlroosin täyslaidallinen kehitysavulle | Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 24.8.2010 | Viitattu = 25.11.2014}}</ref><ref>[http://www.kepa.fi/uutiset/7849 Kepa]</ref>

 

Wahlroosin mielestä [[maataloustuki|maataloustuet]] tulee lakkauttaa koko maailmasta.<ref name=mano>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/dhgiH | Nimeke = Björn Wahlroos aikoo jatkaa maataloustuen nostamista | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Ajankohta = 26.8.2010 | Viitattu = 25.11.2014}}</ref> ”''On järjetöntä, että Suomi yhdellä kädellä tukee Sambian agribisnestä ja toisella EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Se on epärehellisyyttä, jossa liikutaan jo rikollisuuden rajamailla''”, Wahlroos totesi ulkoministeriön paneelikeskustelussa.<ref name=kk>[http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=199105&nodeid=15145&culture=fi-FI Kannustimet kohdalleen!], Ulkoministeriö 24.8.2010</ref> [[Kehitysyhteistyön palvelukeskus|Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen]] Markku Niskala tuki Wahlroosin kantaa.<ref name=kk/> Wahlroos sanoo pitävänsä kehitysmaiden juhlahetkenä sitä päivää, jona Euroopan unioni lakkauttaa maataloustukensa ja avaa tullimuurinsa maataloustuotteille, mutta ottavansa siihen päivään asti hänelle annetun maataloustuen vastaan.<ref name=mano/> Wahlroos nosti vuonna 2007 225&nbsp;000 euroa maataloustukea (309. suurin tuensaaja), vuonna 2009 221&nbsp;000<ref>YLE. [http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/yritykset_yha_maataloustuen_ykkossaajia_1396283.html]</ref>–273&nbsp;000<ref>[http://www.uusisuomi.fi/raha/82977-tassa-ovat-kansanedustajien-maataloustuet-suurimmat-125-000€]</ref> euroa.