[[Tiedosto:Artemisia I - Caria.png|thumbpienoiskuva|upright=0.85|Artemisia I 1500-luvulla julkaistussa piirroksessa.]]
'''Artemisia I''' ({{k-grc|Ἀρτεμισία}}) oli kuningatar ja sotapäällikkö, joka hallitsi [[400-luku eaa.|400-luvulla eaa.]] [[Kaaria]]ssa nykyisessä [[Anatolia|Vähässä-Aasiassa]]ssa sijainnutta [[Halikarnassos|Halikarnassoksen]] kaupunkivaltiota. Hänen valtapiiriinsä kuuluivat myös muun muassa [[Kos (antiikin kaupunki)|Kos]]in, [[KalymnosKalymna (kaupunki)|KalymnoksenKalymna]] ja [[Nisyros (kaupunki)|NisyroksenNisyros]] saaret. Artemisia hallitsi [[Persia]]n kuningas [[Kserkses I|Kserkses I:n]] yliherruuden alaisena ja osallistui [[Persialaissodat|persialaissotiin]] Persian puolella.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/biography/Artemisia-I Artemisia I] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 10.7.2019.</ref>
Artemisia I:n isä oli Halikarnassoksen hallitsija [[Lygdamis I]].<ref name="women">William S. Greenwalt: [https://www.encyclopedia.com/women/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/artemisia-i-c-520-bce Artemisia I (c. 520–? BCE)] {{en}} ''Women in World History: A Biographical Encyclopedia'' (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 10.7.2019.</ref> Hänen äitinsä oli [[kreetaantiikin Kreeta|kreetalainen]]lainen. Artemisian edeltäjä hallitsijana oli hänen aviomiehensä, jonka nimeä historiankirjat eivät mainitse. Virallisesti Artemisia oli alaikäisen poikansa [[Pisindelis|Pisindeliin]] sijaishallitsija, mutta ei ole varmaa, kohosiko Pisindelis itse koskaan valtaistuimelle.<ref name="mark">Joshua J. Mark: [https://www.ancient.eu/Artemisia_I_of_Caria/ Artemisia I of Caria] {{en}} Ancient History Encyclopedia 12.3.2014. Viitattu 10.7.2019.</ref>
Artemisia I komensi henkilökohtaisesti viittä sotalaivaa Kserkseen vuoden 480 eaa. sotaretkellä [[antiikin Kreikka|Kreikan]] kaupunkivaltiotakaupunkivaltioita vastaan. Halikarnassoksesta syntyisin ollut kreikkalainen historioitsija [[Herodotos]] on kuvannut Artemisian osuutta sodassa ja ylistää vuolaasti hänen rohkeuttaan ja pätevyyttään. Artemisia kunnostautui taktikkona jo voitokkaassa [[Artemisionin meritaistelu]]ssa, mutta osoitti kyvykkyytensä erityisesti persialaisille tappiollisessa [[Salamiin meritaistelu]]ssa.<ref name="mark" /><ref name="brit" /><ref name="women" /> Hän varoitti turhaan Kserksestä hyökkäämästä kreikkalaisen laivaston kimppuun kapeassa salmessa [[Salamis (saari)|Salamiin]] luona. Kreikkalaiset olivat Artemisionin taistelun jälkeen luvanneet Artemisiasta 10 000{{luku|10000}} [[drakmadrakhma]]n kiinniottopalkkion. Hän pelastautui tappiollisesta Salamiin taistelusta upottamalla tiellään olleen oman liittolaisensa, [[Kalynda]]n kuningas [[Damasithymos|Damasithymoksen]] laivan, jolloin kreikkalaiset luulivat hänen vaihtaneen puolta ja antoivat hänen paeta. Kserkses, joka näki tapahtuman mutta ei tunnistanut upotettua laivaa omakseen, ylisti Artemisian rohkeutta (”miehet taistelivat kuin naiset ja naiset kuin miehet”).<ref name="mark" /><ref name="women" /> Taistelun jälkeen Artemisia neuvoi Kserksestä vetäytymään saman tien kokonaan Kreikasta suuremman tappion välttämiseksi ja tällä kertaa Kserkses noudatti neuvoa.<ref name="brit" /><ref name="women" /><ref name="mark" /> Artemisia saattoi Kserkseen aviottomat pojat turvaan [[Efesos|Efesokseen]].<ref name="mark" />
Vaikka useat antiikin historioitsijat mainitsevat Artemisia I:n, hänen hallituskaudestaan ei tiedetä mitään persialaissotien jälkeen. Osa historioitsijoista sekoitti hänet seuraavalla vuosisadalla eläneeseen [[Artemisia II|Artemisia II:een]].<ref name="mark" /> 800-luvulla jaa. elänyt [[Fotios]] väitti Artemisia I:n tehneen itsemurhan heittäytymällä rantakalliolta mereen kun hänen rakastettunsa, abydoslainen Dardanos oli torjunut hänet, mutta tarinaa ei pidetä kovin uskottavana.<ref name="mark" /><ref name="women" />
