Ero sivun ”Itävallan kansanpuolue” versioiden välillä

Vuosina 1999–2006 ÖVP hallitsi ensin yhdessä [[Itävallan vapauspuolue]]en (FPÖ) ja myöhemmin hetken aikaa FPÖ:stä irtautuneen [[Itävallan tulevaisuuden liitto|Itävallan tulevaisuuden liiton]] (BZÖ) kanssa.<ref name="ABC"/> Itävallan parlamentissa ÖVP:llä oli [[Itävallan parlamenttivaalit 2006|vuoden 2006 vaalien]] jälkeen 66 paikkaa. Alkuvuodesta 2007 se muodosti yhteishallituksen suurimman puolueen sosiaalidemokraattien kanssa. Yhteishallitus kuitenkin hajosi pian kesällä 2008, ja päätettiin järjestää [[Itävallan parlamenttivaalit 2008|uudet vaalit syyskuussa 2008]]. Syyskuun vaaleissa ÖVP:n kannatus romahti 26 prosenttiin, ja puolueen paikkamäärä putosi 66:sta 51:een.<ref>{{CIA Factbook|Au|Austria}}</ref> Suuren tappion vuoksi puolueen puheenjohtaja [[Wilhelm Molterer]] erosi ja tilalle nousi maa- ja metsätalousministerinä toiminut [[Josef Pröll]].

 

 

[[Sebastian Kurz]] valittiin ÖVP:n johtoon heinäkuussa 2017. Kurz oli toiminut ulkoministerinä vuodesta 2013 vetäen erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttopoliittista linjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Puolue kääntyi Kurzin johdolla oikeistolaisemmaksi ja otti itselleen aiemmin FPÖ:n esillä pitämiä teemoja. Hän myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” ({{k-de|Die neue Volkspartei}}) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005410860.html | Nimeke=”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” – tällainen on Itävallan tuleva 31-vuotias liittokansleri | Ajankohta=16.10.2017 | Julkaisu=is.fi | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Tekijä=Alenius, Jari | Viitattu=5.10.2019}}</ref>