Wikipedia

Ero sivun ”Dietrich Bonhoeffer” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 191 muokkausta
2020 kirja
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 146-1987-074-16, Dietrich Bonhoeffer.jpg|thumb|250px|Dietrich Bonhoeffer]]
'''Dietrich Bonhoeffer''' ([[4. helmikuuta]] [[1906]] [[Breslau]] – [[9. huhtikuuta]] [[1945]] [[Flossenbürgin keskitysleiri]]) oli saksalainen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilainen]] [[pappi]] ja [[teologi]] sekä [[kansallissosialismi|natseja]] vastustavan [[Tunnustuskirkko|Tunnustuskirkon]] perustajajäsen ja vastarintataistelija.
 
Rivi 5:
Dietrich Bonhoeffer syntyi 1906 Breslaussa (Puolan nykyinen [[Wrocław]]) kuudentena kahdeksasta lapsesta ensimmäisenä kaksosparista. Kymmentä minuuttia myöhemmin syntyi kaksossisar, Sabine, joka pitkään oli Dietrichin läheisin leikkitoveri ja varhaisin ajatusten jakaja. Hänen isänsä oli [[Karl Ludwig Bonhoeffer|Karl Bonhoeffer]], yksi tuon ajan johtavista psykiatreista ja neurologeista. Hänen äitinsä Paula Bonhoeffer, o.s. von Hase, oli koulutukseltaan opettaja; hän antoi perheen lapsille alkuopetuksen kotona. Äidinisä toimi keisari Vilhelm II hovisaarnaajana. Äidin suku edusti vanhaa yläaatelia, oli musikaalisesti lahjakasta, ja useat äidin isän esivanhemmista toimivat pappeina. Isän sukua on seurattu keskiajalle, Bonhoefferit toimivat varsin usein hallitsijoiden neuvonantajina, mutta varhaisimmin ennen kuin suvun jäljitys käy mahdottomaksi, työskentelivät kauppiaina ja käsityöläisinä.<ref>Bethge 1999.</ref>
 
Vuonna 1911 Bonhoefferien perhe muutti Berliiniin, missä perheen isä otti hoitaakseen varta vasten häntä varten perustetun [[professuuri]]n [[Berliinin yliopisto]]ssa. Vuonna 1923 Dietrich Bonhoeffer suoritti ylioppilastutkinnon ja aloitti [[teologia]]n opinnot [[Tübingenin yliopisto]]ssa. Perhe oli ajatellut Dietrichin jatkavan isänsä uralla ja ryhtyvän psykiatriksi ja oli siksi yllättynyt päätöksestä, mutta hyväksyi sen. Dietrichin pappiskutsumukseen lienee vaikuttanut myös hänen toiseksi vanhimman veljensä Walter Bonhoefferin kaatuminen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]].<ref name="ens">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuriSuuri ensyklopediaEnsyklopedia, 1. osa (Aakkoset-CiceroAakkoset–Cicero) | Sivu = 634 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn= 951-1-02233-4 }}</ref> tästä tosin ei ole muuta viitettä kuin ajallinen yhteys, muutamaa vuotta tämän jälkeen, kun Pauline-äiti oli toipunut pitkästä depressiostaan ja palannut perhepiiriin, Dietrich palasi koulusta uutisineen. Opettaja oli tiedustellut pojan tulevaisuuden suunnitelmiatulevaisuudensuunnitelmia, ja odottanut kuulevansa joko "germanistiikkaa" tai "musiikkia" – jompaankumpaan viittasi sekä lahjakkuusprofiili että kiinnostus. Samaa yleisesti luotettavimpien biografiain mukaan odottivat vanhemmat, ja koettivat jouduttaa musiikkivalintaa kutsumalla tunnetun musiikkiakatemian opettajan kuuntelemaan Dietrichin pianonsoittoa. Tämä ei vakuuttunut. Bonhoefferin perheelle tyypillisesti lapset saivat tehdä elämää koskevat valintansa, mutta vasta kuultuaan Dietrichin virkaanastujaissaarnan, äiti totesi: ”Me erehdyimme, et voisi olla muuta kuin pappi.”<ref name="Bethge 2000">Bethge 2000.</ref><ref>Metaxas 2013.</ref>
 
Vuonna 1927 Bonhoeffer väitteli Berliinin yliopistossa tohtoriksi 21-vuotiaana väitöskirjalla ”Communio''Communio Sanctorum”Sanctorum''. Seuraavana vuonna hänestä tuli [[Barcelona]]n saksalaisen seurakunnan virallinen apulainen ja vuonna 1929 [[assistentti]] Berliinin yliopistossa. Hänen [[habilitaatio]]kirjoituksensa ”Akt''Akt und Sein”Sein'' hyväksyttiin 1930. Tämän jälkeen hän oli vuoden tutkijana [[Union Theological Seminary]]ssa New Yorkissa. Siellä hän tutustui käytännön papintyöhön [[Harlem]]in köyhälistön kirkoissa ja oppi tuntemaan mustan väestön [[gospelmusiikki]]a. Samalla hän tutustui myös Yhdysvaltojen talouskriisin seurauksiin. Vaikka Bonhoeffer olikin kriittinen amerikkalaista teologiaa ja hengellisyyttä kohtaan, paikallinen [[sosiaalinen evankeliumi]] teki häneen suuren vaikutuksen. Hän tajusi, kuinka laajaa yhteiskunnallinen kurjuus on sekä Yhdysvalloissa että Saksassa.<ref name="ens" /> Ennen muuta häntä järkytti mustan väestönosan asema. Hän tutustui siihen erityisesti matkalla [[Kuuba]]an, jossa hänen oli määrä kohdata monivuotinen hoitajansa ja kotiopettajansa, Käthe Hörn. Vaikka lanko Hans von Dohnanyi piti Dietrichin ajan tasalla Saksan tapahtumista, hänen oli mahdoton uskoa, että [[juutalaiset|juutalaisen]] kohtalo Saksassa saattaisi olla vaikeampi kuin mustan osa Yhdysvalloissa.<ref name="Bethge 2000"/>
 
Arvokkain Theological Seminaryn löytö saattoi tulla vapaa-aikana ystävien kesken käydyissä keskusteluissa. Ranskalainen Jean Lasserrie oli erinomainen pianisti kuten Bonhoefferkin, ja kysymys [[Vuorisaarna]]n merkityksestä ja [[pasifismi]]sta tulivat Lasserrien kautta läheisiksi. Vielä tärkeämpää hänelle oli vastaus [[teodikean ongelma]]an sellaisena kuin se näyttäytyy Bonhoefferin kristillisyydessä. Voiko keskellä vaikeaa kärsimystä uskoa Jumalaan? Mustaihoinen Frank Fisher vastasi viemällä Bonhoefferin Harlemiin, mustan väestönosan kirkkoon, jossa hän kohtasi iäkkäitä pelto-orjia, joiden nilkoissa saattoi yhä nähdä kahleen arvet.<ref name="Bethge 2000"/>
 
==Akateeminen ja kirkollinen ura==
 
Palattuaan takaisin kotimaahansa 1931 Bonhoeffer opetti [[Systemaattinen teologia|systemaattista teologiaa]] Berliinin yliopistossa. Samalla hän aloitti Berliinin teknillisen yliopiston ensimmäisenä opiskelijapappina. Hänellä oli myös tehtävänä antaa [[rippikoulu]]opetusta Zionskirchessä Weddingessä, yhdessä Berliinin köyhimmistä kaupunginosista. Tässä tehtävässä hän joutui kohtaamaan kysymyksen, miten välittää kristinuskon totuuksia nykyajan kielellä uskosta vieraantuneille nuorille suurkaupunkilaisille. Kesällä 1931 hän kirjoitti yhdessä Franz Hildebrandtin uudenlaisen katekismuksen otsikolla ”Glaubst du, so hast du” (jos uskot, niin sinulla on). Bonhoeffer [[Pappisvihkimys|vihittiin papiksi]] 15. marraskuuta 1931 St. Matthäikirchessä Berliinissä. Samana vuonna Cambridgessä pidetyssä kokouksessa hän otti vastaan Ekumeenisen maailmanliiton Keski- ja Pohjois-Euroopan nuorisosihteerin viran.
 
Rivi 20 ⟶ 19:
 
==Vastarinta Hitleriä vastaan==
 
Bonhoeffer suhtautui Saksan [[kansallissosialismi|kansallissosialistisiin]] vallanpitäjiin kriittisesti jo alusta alkaen. Pian [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistisen puolueen]] valtaannousun jälkeen hän piti avoimesti kriittisen radioesitelmän [[henkilöpalvonta (politiikka)|johtaja-käsitteen]] muuttumisesta. Vallanpitäjät keskeyttivät radiolähetyksen. Bonhoeffer osallistui myös alusta alkaen Tunnustuskirkon perustamiseen. Hän myös vastusti [[juutalaiset|juutalaisten]] huonoa kohtelua jo keväällä 1933. Vuonna 1938 Bonhoeffer solmi sisäministerin erityisavustajana olleen ja sittemmin Saksan tiedustelupalvelun ([[Abwehr]]) lakimiehenä vaikuttaneen lankonsa [[Hans von Dohnanyi]]n kautta ensimmäiset kontaktit [[Adolf Hitler]]in vastaisen salaliiton keskeisiin hahmoihin, joita olivat Dohnanyin ohella [[Wilhelm Canaris]], [[Hans Oster]], Karl Sack ja [[Ludwig Beck]].
 
Rivi 51 ⟶ 49:
 
== Jälkimaine ==
 
[[Tiedosto:Bohnh.jpg|thumb|right|Dietrich Bonhoefferin patsas Petrikirchen edessä Hamburg-Altstadtissa.]]
Sodan jälkeen kommunistiseen vastarintaryhmään Punainen orkesteri ({{K-de|Rote Kapelle}}) kuulunut Adolf Grimme teki 15. syyskuuta 1945 rikosilmoituksen tuomari Manfred Roederiä vastaan osallisuudesta Bonhoefferin, [[Hans von Dohnanyi]]n ja Punaisen orkesterin 49 jäsentä vastaan käytyihin oikeudenkäynteihin. Roederin vastainen oikeudenkäynti kuitenkin keskeytettiin, koska tuomiot katsottiin lainmukaisiksi. Tuomio päti aina 1990-luvulle, joten esimerkiksi Bonhoefferin sukulaiset eivät saaneet korvauksia. Vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksan liittopäivät sääti lain, jolla Bonhoefferin ja muiden vastarintataistelijoiden tuomiot julistettiin lainvastaisiksi.
 
Bonhoeffer itse korosti, ettei hän pitänyt itseään syyttömänä. Hän totesi rikkoneensa [[Jeesus|Jeesuksen]] käskyä vastaan ja saavansa siitä oikeudenmukaisen tuomion viitaten Jeesuksen sanaan: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” [[Matteuksen evankeliumi (elokuva)|Matteuksen evankeliumin]]n 26:52:ssa. Teoksessaan ''Ethik'' Bonhoeffer sanoo, että kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa kuuliaisuus evankeliumille ja Jeesuksen sanoille pakottaa hänet tekemään [[synti]]ä. Rakkaus ja totuuden seuraaminen voi johtaa hänet tilanteeseen, jossa hänen on pakko rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, varastaa, pettää, valehdella ja jopa murhata.
 
Bonhoeffer on vaikuttanut paitsi omalla esimerkillään, myös kirjoituksillaan ja uskonnollisella lyriikallaan. Erityisesti vuoden 1968 jälkimainingeissa syntynyt poliittinen teologia näki Bonhoefferissä suuren marttyyrin ja vapaustaistelijan esimerkin. Euroopassa hänen esimerkkinsä innosti ennen kaikkea akateemisia piirejä ja poliittisesti sitoutuneita kristittyjä. Euroopan ulkopuolella Bonhoeffer toimi innostavana esimerkkinä muun muassa Etelä-Afrikan [[apartheid]]in vastaisessa taistelussa ja Etelä-Amerikan vapautuksen teologiassa.
Rivi 61 ⟶ 58:
Bonhoeffer on 1900-luvun kuuluisin saksalainen teologi. Hänen teologinen tuotantonsa kiinnostaa edelleen niin protestantteja kuin katolilaisiakin. Vuonna 1999 valmistui hänen koottujen teostensa 17-osainen kriittinen versio ''Dietrich Bonhoeffers Werke'' (DBW). Valtaosa teoksista on jo ilmestynyt myös englanniksi. Käyttökelpoinen johdatus hänen ajatteluunsa on vuonna 2005 Kirjapajan kustantamana pokkariversiona ilmestynyt uudistettu laitos teoksesta ''Kirjeitä vankilasta''. Siihen on suomalainen asiantuntija kirjoittanut johdannon ja selitykset.
 
== SuomennetutSuomennettuja teoksetteoksia ==
* ''Katselen taivasta: mietteitä Psalmien äärellä'',. suomennos:Suomennos Samppa Asunta. Helsinki: Suomen lähetysseura, 1996. ISBN 951-624-224-3
* ''Kirjeitä vankilasta'',. suom.Suomentaneet Kai Selinheimo, ja Erkki Niinivaara. Helsinki: Suomen lähetysseura, 1963. NBN FI-f611102
* {{Kirjaviite| Nimeke=Kirjeitä vankilasta 1943–-19441943–1944 | Selite=(Widerstand und Ergebung.) Suomentaneet Kai Selin ja Erkki Niinivaara. Johdanto ja selitykset: Tomi Karttunen. 3. uudistettu painos. Pyhiinvaeltaja-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2005 | ISBN = 951-607-211-9}}
* ''Kristillinen yhteiselämä'',. suom.Suomentanut Aune Krohn. Helsinki: Suomen sisälähetysseura, 1962. NBN FI-f611103
* ''Kutsu seuraamiseen'',. suom.Suomentanut Riitta Virkkunen. (= ''Avain-sarja., 9''). Helsinki: Kirjapaja, 1965. NBN FI-f641136
* ''Mielekkyyden lähteillä: runojaRunoja ja ajatuksia'',. kuvat: Claude Monet, tekstien valinta:Toimittanut Eugen Hettinger,. käännös:Suomentanut Simo Repo. (= ''Lähteillä., 20''). Espoo: SR-mietekirjat, [1995]. ISBN 952-9747-05-5
* ''Yhteinen elämä'',. saksanSaksan kielestä suom.suomentanut Anna-Maija Raittila. (= ''Yhteyden puu -sarja''). Helsinki: Kirjapaja, 1987. ISBN 951-621-756-7
 
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* Bethge: ''Dietrich Bonhoeffer,: aA biography.'' (Third edition.) Fortress Press, 2000 (thirth edition).
* Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta. Kirjaneliö 1994
* Bonhoeffer: Sanctorum''Kirjeitä Communiovankilasta.'' FortressKirjaneliö press, 20091994
* Bonhoeffer: ''Sanctorum Communio.'' Fortress press, 2009
* Kotila, L.: Dietrich Bonhoefferin jumalarepresentaatiot objektisuhdekoulukunnan käsitteenmuodostuksen valossa. Ei julk., seminaarityö.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Metaxas, Eric | Nimeke=Bonhoeffer.: Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja — Oikeamielinen ei-juutalainen vs. kolmas valtakunta | Selite=(Bonhoeffer: Pastor, Martyr, Prophet, Spy — A Righteous Gentile vs. the Third Reich, 2010.) Esipuhe: Timothy J. Keller. Suomentaneet Merja Pitkänen ja Marja Sevón | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Päivä | Vuosi=2013 | TunnisteIsbn=ISBN 978-952-475-585-6}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karttunen, Tomi | Nimeke=Ilmoitus, kirkko ja etiikka: Dietrich Bonhoefferin teologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura | Vuosi=2020 | Isbn=978-952-7272-06-0 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja, 293 | Tunniste={{ISSN|0356-9349}} }}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi}}
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/pappi-ja-vastarintamies-dietrich-bonhoeffer Pappi ja vastarintamies].] Ylen Elävä arkisto.
* Maunula, Marko: [http://suomenkuvalehti.fi/americana/dietrich-bonhoeffer-rohkeuden-muotokuva/ Dietrich Bonhoeffer – rohkeuden muotokuva].] ''Suomen kuvalehti'', blogit 1.3.2012.
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Dietrich_Bonhoeffer”