Ero sivun ”Pellavaöljy” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liimablankotusta |
astemerkki muutettu astemerkiksi |
||
Rivi 13:
Vernissa koostuu pääasiassa triglyserideistä. Kuumentaminen saa öljyn [[hapettuminen|hapettumaan]] helpommin, sillä kuumennettaessa syntyy konjugoituneita kaksoissidoksia eli [[Linolihappo|linoli-]] ja [[alfalinoleenihappo|alfalinoleenihapot]] isomeroituvat{{lähde?}}. Maali kuivuu, kun ilman [[happi|hapen]] vaikutuksesta vernissan rasvahappojen kolmoissidokset hapettuvat muodostaen kolmiulotteisen matriisin, jossa [[glyseroli]]molekyylit toimivat matriisin "solmuina" ja rasvahappo-osat matriisin "siteinä".{{selvennä}} Reaktio on melko hidas, ja usein [[katalyytti]]nä, ''kuivikkeena'', käytetään [[kobolttioktoaatti]]a.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Seymour, Raymond B. & Deanin Rudolph D.| Nimeke = History of Polymeric Composites| Vuosi = 1987 | Luku = 2 | Sivu = 226 | Selite = "In 1096 Genthe showed that linseed oil absorbed oxygen very slowly initially but that oxidation proceeded with increasing speed." | Julkaisija = VSP| Tunniste = ISBN 9067640824, 9789067640824| www = https://books.google.fi/books?id=cVHBqhdIEisC&lpg=PA226&ots=1K4_oBDEch&dq=%22linseed%20oil%22%20%22slow%20oxidation%22&pg=PP1#v=onepage&q&f=false | Viitattu = 24.01.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Pellavaöljyvernissa on itsesyttyvää, joten käytetyt rätit, rievut jne. tulee asettaa kuivumaan avattuina palamattomalle alustalle. Työvälineitä ei saa pestä mineraalitärpätillä, sillä mineraalitärpätin hiilivedyt muodostavat pellavaöljyn kanssa vaarallisen reaktioseoksen. Pellavaöljyn [[leimahduspiste]] voi olla joissakin oloissa niinkin alhainen kuin +42
==Lähteet==
|