Ero sivun ”Giorgio Vasari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pystykuvat upright
Rivi 1:
[[Kuva:Giorgio Vasari Selbstporträt.jpg|thumb|250pxupright|Giorgio Vasari, ''Omakuva'', n. 1567.]]
'''Giorgio Vasari''' ([[30. heinäkuuta]] [[1511]] [[Arezzo]] – [[27. kesäkuuta]] [[1574]] [[Firenze]])<ref>[https://www.britannica.com/biography/Giorgio-Vasari britannica.com: Giorgio Vasari]</ref> oli [[italia]]lainen [[taidemaalari]] ja [[arkkitehti]], joka kuitenkin tunnetaan italialaisista taiteilijoista kertovasta kirjastaan ''[[Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon|Taiteilijaelämäkertoja]]''. Vuosisatojen ajan kirja vaikutti siihen tapaan, jolla taiteilijoista puhuttiin ja kirjoitettiin, joten Vasaria pidetään myös varhaisena [[Taidekritiikki|taidekriitikkona]].
 
Rivi 7:
 
Koulutuksensa yhteydessä Vasari kohtasi myös johtavia [[humanismi|humanisteja]]. Hänen opettajiinsa kuului muun muassa [[Piero Valeriano Bolzani]], joka laati vuonna 1556 egyptiläisten [[hieroglyfi]]en tutkimuksen uraauurtavana teoksena pidetyn ''Hieroglyphican''. Firenzessä Vasari tutustui myös suuresti ihailemaansa [[Michelangelo]]on, jonka oppilaana hän opiskeli [[Medici]]-ruhtinaiden suojeluksessa.<ref name="ENCYCLOPEDIA">[https://web.archive.org/web/20160818121321/http://encyclopedia.jrank.org/VAN_VIR/VASARI_GIORGIO_1511_1571_.html Online Encyclopedia, Giorgio Vasari (1511–1571)] Arkistoitu. Viitattu 24.5.2008</ref>Pian tapaamisen jälkeen Michelangelo muutti [[Rooma]]an. Isänsä kuoltua ruttoon Vasari ryhtyi harjoittamaan [[arkkitehtuuri]]a elättääkseen sisaruksiaan.
[[Kuva:DetailInteriorSantaMariaDelFiore.jpg|thumb|250pxupright|Vasarin fresko ''Viimeinen tuomio'' Firenzen tuomiokirkossa. Maalaukset on viimeistellyt [[Federico Zuccari]].]]
Vasari lähti Firenzestä, kun hänen suojelijansa herttua Alessandron oli salamurhattu. Tämän jälkeen Vasari ryhtyi kiertämään Italiaa ja tekemään muistiinpanoja taiteilijoista. Samalla Vasari työskenteli taidemaalarina. Ajatus ''Taiteilijaelämäkerroista'' lienee peräisin vuodelta 1546, jolloin Vasari keskusteli tällaisen kirjan tarpeesta Noceran piispan kanssa.