Wikipedia

Ero sivun ”Kunnallinen jätevedenpuhdistus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähteiden korjaus
Rivi 4:
[[Kuva:Jatevesiprosessi.jpg]]
Useimmilla suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla on käytössä mekaanis-biologis-kemiallinen prosessi. Siinä kiinteät aineet erotellaan ensin mekaanisesti, fosfori saostetaan kemiallisesti ja orgaaninen aines sekä typpi poistetaan biologisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoiteArkisto= https://web.archive.org/web/20160305004227/https://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/jatevedet/jatevesien_puhdistaminen/jatevedenpuhdistus|nimeke=Vesilaitosyhdistys – Jätevedenpuhdistus |julkaisu= vvy.fi| viitattu=2017-05-11}}</ref> Puhdistamolla [[Jätevesi|yhdyskuntajäteveden]] käsittelyprosessi muodostuu yleensä neljästä erillisestä prosessiyksiköstä:
* Esikäsittely, jonka osia ovat hiekanerotus ja [[välppäys]]. Hiekanerotuksessa jätevedestä erotetaan nimensä mukaan hiekka ja välppäyksessä kaikki suuremmat kiintoainepartikkelit.
* Esiselkeytin, jossa raskaampi kiintoaine erotetaan jätevedestä.
Rivi 38:
Rejektivesiä syntyy, kun jätevedenpuhdistuksessa syntyvää lietettä käsitellään puristamalla tai linkoamalla. Kunnallisten jätevedenpuhdistamojen kokonaistyppikuormasta viidennes voi tulla laitoksen mädättämön rejektivesistä. Rejektivesiä voidaan ohjata puhdistamoille myös biokaasulaitoksilta. Käsittelemättömänä rejektivedet voivat palauttaa ympäristöön jo puhdistamolietteeseen kertyneitä ravinteita. <ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/vuosien-tyo-valumassa-hukkaan-biokaasun-tuotannossa-havaittu-iso-ongelma-vesistoille-6621375|nimeke=Vuosien työ valumassa hukkaan? - Biokaasun tuotannossa havaittu iso ongelma vesistöille|julkaisu=T&T|viitattu=2017-05-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Erilliskäsittelyssä rejektivesiä voidaan puhdistaa tehokkaasti annamox-bakteerien avulla. Bakteerit istutetaan kantoaineeseen, kuten pieniin muovikappaleisiin. Kantoainetekniikan (MBBR, Moving Bed Bio Reactor) ansiosta puhdistamoon kasvatettu bakteerikanta ei häviä prosessista ja puhdistamo sietää paremmin häiriöitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://vesiteknologia.com/2017/03/09/miten-rejektivedet-kannattaa-kasitella/|nimeke=Miten rejektivedet kannattaa käsitellä?|julkaisu=Veolia vesiteknologia |viitattu=2017-05-11 |ajankohta=2017-03-09}}</ref> MBBR-prosessia käytetään mm. HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla.<ref>{{Verkkoviite| Nimeke=Rejektiveden käsittelyn biologiset ja fysikaaliskemialliset vaihtoehdot -hanke|Vuosi=2016| Julkaisija=Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä| OsoiteArkisto = https://web.archive.org/web/20190220002733/https://www.hsy.fi/rejektityppi/fi/tulokset/Documents/Viikinm%C3%A4en%20ANITAMox%20pilotoinnin%20loppuraportti%20011216.pdf |Julkaisumuoto = {{pdf}} }}</ref>
 
== Jätevedenkäsittelylaitosten ympäristöluvat ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallinen_jätevedenpuhdistus”