Ero sivun ”Itä-Karjalan vaakuna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
rv, eston kiertoa (WPK) Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Coat_of_Arms_of_East_Karelia_(1920-1922).svg|pienoiskuva|Itä-Karjalan vaakuna]]
'''Itä-Karjalan vaakuna''' on suomalaistaiteilija [[Akseli Gallen-Kallela|Akseli Gallen-Kallelan]] vuonna 1920 [[Karjalan väliaikainen hallitus|Karjalan väliaikaishallitukselle]] suunnittelema vaakuna. Vaakunan [[heraldinen selitys]] kuuluu: "Puna-viherkatkoisella kilvellä musta, kultavaruksinen [[karhu]], joka pitää etukäpälillään luonnonväristä [[Vesuri|vesuria]] seisten hopeisilla katkotuilla kahleilla. Karhun yllä on molemmin puolin kaksi hopeista sudenhammasvyökaarta aleikkain. Kilven päällä hopeinen, mustalla vuorattu kukkeli."
== Historia ==
Vaakunan aihe syntyi 29.3.1920, kun Vienan Karjalan väliaikaisen hallituksen kokouksessa [[Uhtua|Uhtualla]] päätettiin hyväksyä "hiljattain laaditun" vaakunaehdotuksen vesuria pitelevä karhu Karjalan tunnukseksi. Vaakunan lopullisen ulkomuodon laatiminen päätettiin toteuttaa vapaana kilpailuna, jonka johdosta väliaikaishallituksen edustaja Iivo Ranne otti yhteyttä taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaan. Alkuperäisessä vaakunaehdotuksessa karhu oli kuvattu ruskeana ja heraldiseen vasempaan päin kääntyneenä. Karhun yläpuolella oli [[Revontulet|revontulia]] kuvaavat sudenhammasvyökaaret, joiden sakaroiden lukumäärä kuvasi Itä-Karjalan kuntia. Gallen-Kallela muutti karhun värin [[Tinktuuri|heraldiikan värioppejen]] mukaisesti mustaksi ja käänsi sen katsomaan heraldiseen oikeaan. Taiteilija myös lisäsi karhun alle katkaistut kahleet, jotta vaakuna ei muistuttaisi liian paljon [[Satakunnan vaakuna|Satakunnan vaakunaa]]. Kahleet kuvasivat Karjalan vapautumista [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnasta]]. Kilvessä käytetyt värit, punainen ja vihreä, olivat jo väliakaishallituksen kokouksessa valittu myös [[Itä-Karjalan lippu|Karjalan lipun]] väreiksi, joiden lisäksi Gallen-Kallela lisäsi myöhemmin hyväksyttyyn ristilippuehdotukseensa vaakunakarhun mustan värin. Karhu oli esitettynä myös Gallen-Kallelan laatimassa sotalipussa. Gallen-Kallela lähetti lippu- ja vaakunaluonnoksensa Iivo Ranteelle 25.5.1920, mutta luonnokset eivät koskaan päätyneet neuvostojoukkojen tieltä perääntyneen väliaikaishallituksen hyväksyttäviksi. 10.12.1920 Suomen puolelle perääntyneet karjaishallitukset muodostivat yhdessä Karjalan keskushallituksen, joka jatkoi Gallen-Kallelan laatimien tunnusten käyttöä, tunnusten ollessa kiellettyjä Itä-Karjalan alueelle
Viher-puna-mustien tunnusten käyttö jatkui Itä-Karjalan alueella uudelleen syksyllä 1921 [[Itäkarjalaisten kansannousu|Itä-Karjalan kansannousun]] myötä. Muun muassa [[Jalmari Takkinen|Jalmari Takkisen]] johtamat metsäsissijoukot ottivat käyttöönsä vaakunakarhun sisältäneen sotalipun. Vaakuna esiintyi myös kansannousun aikana käytössä olleissa Itä-Karjalan postimerkeissä. Kansannousun kukistuessa metsäsissien peräännyttyä Suomen puolelle 20.2.1922 Itä-Karjalan lippujen ja vaakunan käyttö jatkui lähinnä [[Heimoaate|heimoaatetta]] ylläpitäneiden tahojen toimesta, esimerkiksi vaakunakarhun sisältäneessä [[Heimosotaristi|Heimosotaristissä]] ja [[Suomen Heimosoturien Liitto|Suomen Heimosoturien Liiton]] joukko-osastolipuissa.
| |||