Ero sivun ”Johann Andreas Rothe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Korjattu kirjoitusvirhe
Rivi 5:
Rothe tutustui [[Herrnhutilaisuus|herrnhutilaisuuden]] perustajaan kreivi [[Nikolaus Ludwig von Zinzendorf|Nikolaus Ludvig van Zinzendorfiin]], ystävystyi hänen kanssan ja 1722 Zinzendorf kutsui hänet kirkkoherraksi Bethelsdorfiin. Rothe oli siellä pidetty sananjulistaja, mutta vähitellen hänen ja Zinzendorfin välille tuli erimielisyyksiä. Rothe ei voinut hyväksyä sitä, että Zinzendorf ei kaikin kohdin seurannut voimassaolevaa kirkkojärjestystä ja hän hakeutui 1737 papiksi Hermsdorfiin Görlizin lähellä, sen jälkeen Thommesdorfiin Breslaun lähelle, jossa hän toimi kuolemaansa saakka.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=574|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm}}</ref>
 
Rothe kirjoitti lukuisia virsiä, joista muutama liitettiin herrnhutilaisen yhteisön virsikirjoihin, mm. ''Berthelsdorfer Gesangbuch: Sammlung Geistlicher und lieblicher Lieder, Leipzig 1725, j''ossa oli kolme ja myöhäisemmässä painoksessa niiden lisäksi viisi Rothen virttä. Virsiä ei aluksi hyväksytty virallisiin virsikirjoihin, niitä epäiltiin Zinzendorfin kirjoittamiksi, kunnes tämä tämä lisäsi virsien yhteyteen tiedon niiden kirjoittajasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dendanskesalmebogonline.dk/biografi/510/248|nimeke=Biografi Rothe, Johann Andreas|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.11.2020}}</ref>
 
Tunnetuin Rothen virsi on virsi ''Ich habe nun den Grund gefunden,'' vuodelta 1722. Hänen kerrotaan kirjoittaneen sen syntymäpäivälahjaksi Zinzendorfille.<ref name=":0" /> Toisten tietojen mukaan se olisi kuitenkin kirjoitettu syntymäpäivälahjaksi henkilölle, jonka luona Rothe toimi kotiopettajana. Virsi painettiin ensimmäisen kerran Zinzendorfin julkaisemassa kokoelmassa "''Christ-Katolisches Singe-und Bet Büchlein"''. Nykyään virsi on useiden eri kirkkojen virsikirjoissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Band 2 Psalmerna 205-429.|Vuosi=2017|Sivu=115|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby|Isbn=978-91-877-052-0|www=}}</ref>
 
Virsi on [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]]<nowiki/>a virsi 245 ''Sain perustuksen varman löytää'' (Ruots. [[Carl David af Wirsén|C. D. af Wirsén]] 1889, [[Britt G. Hallqvist]] 1984, suom. [[Niilo Rauhala]] 1995, Säv. Hampuri 1690)
 
Se on myös [[Hengellisiä lauluja ja virsiä]] -kokoelmassa laulu 185 (''On perustus niin vahva mulla'', suom. J. E. Forsman 1900. säv. saksalainen 1788) ja [[Siionin kannel|Siionin kanteleessa]] laulu 283 (''Nyt löysin pohjan varman, vankan'' (Suom. Otto Perko 1961, uud. [[Lauri Thurén]], säv. Vesa Erkkilä 1996).
 
== Lähteet ==