Ero sivun ”Asemanseutu (Halikko)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
| pinta-ala_huom =
| pinta-ala_yhteensä =
| väkiluku_vuosi = 2017
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi =
| väkiluku_yhteensä = 1 142
| väestötiheys =
| utc_ero =
Rivi 46:
| huomautukset =
}}
'''Halikon asemanseutu''',
Nykyään asemanseutu on voimakkaasti kasvava alue, jossa on sekä modernia kaavoitusaluetta että vanhaa [[haja-asutusalue]]tta. Asemanseudulla on myös runsaasti pienteollisuutta ja [[maanviljely]]ä.
==Maantiede==
Laajalla yhteenkasvaneella alueella on useita kyliä, joiden rajaaminen nykypäivänä ilman karttaa on mahdotonta. Asemanseutu kattaa alueen, jota rajaavat [[Halikonjoki]], Kihistenmäki, moottoritien ohikulkutie, [[110-tie]] ja Pitkämäen reunaa pitkin kulkeva Ikeläntie, joskaan [[Ikelä]]n ei katsota enää kuuluvan asemanseutuun.{{kenen mukaan}}
Lähes kaikki tasainen maa on käännetty pelloiksi, joista osa on muuttunut kaupungin omistamiksi [[niitty|niityiksi]] odottamaan kaavoitusta. Alueen pohjoisrajana virtaava Halikonjoki kulkee syvässä uomassa, jonka reunat ovat niittyjä, joita hoidetaan [[laidunnus|laiduntamalla]].
Kaikki metsät kasvavat viljelykäyttöön sopimattomilla mäillä. Suurin metsä oli ennen Härkhaka, joka muutettiin 2000-luvulla asuinalueeksi. Asemanseudun korkeimmat mäet ovat Kihistenmäki, Tunnelimäki, Pitkämäki, Lempolanmäki ja Mustamäki, joista viimeinen on [[drumliini]]. Drumliinin hiekan vuoksi alueella on ollut useita hiekkakuoppia.
Postinumeroalue ''Halikko as'' on hieman laajempi kuin asemanseutu. Postimumeroalueella asuu 1 142 asukasta (vuonna 2017).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__2019/paavo_1_he_2019.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain| Julkaisija = Tilastokeskus| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref>
===Kylät===
Rivi 64 ⟶ 66:
Koiltaan pienimmiksi kyliksi ovat jääneet Viala ja Laitola, joissa molemmissa on vain muutamia asuintaloja. Kihisen pienellä alueella Tunnelinmäen ja Pitkämäen rinteillä on vähän asutusta, ja Hirvikallio on pääasiassa [[teollisuusalue]]tta. Tunila on kasvanut viime aikoina kahtena sysäyksenä kunnan kaavoitettua Kuninkaantien eteläpuoliset metsät omakotialueeksi. Vanhimmat tiheämmän asutukset kylät ovat Puotila ja Mustamäki.<ref name="sarakum">Sarakum s. 34–35, 80, 106, 161, 234</ref> Puotilassa sijaitsi [[Halikon rautatieasema]], jonka ympäristöön on rakennettu paljon asuintaloja 1900-luvun alusta lähtien, uusimpana Härkhaan alue. Mustamäki on suurin kylä, ja se on kaavoitettu tiheäksi omakotialueeksi, jonka laidoille rakennetaan jatkuvasti uusia taloja.
Asemanseudun kylät ovat kaikki vanhoja. Viimeistään [[varhaiskeskiaika|varhaiskeskiajalla]] jokaisessa on ilmennyt kylämuotoista asutusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen | Nimeke = Halikon historia 1| Vuosi = 1992| Sivu = 178| Julkaisija = Halikon kunta| ISBN = 952-90-3797-X| Viitattu = 21.8.2009 }}</ref> Kaikki ovat muodostuneet suuren kantatilan ympärille, joista Hirvikallion ja Vialan kantatilat ovat hävinneet ja Kihinen jäänyt kyläalueensa ulkopuolelle. Nykyään merkittävin tila on talonpoikaiskartanoksi nimitetty Puotila, joka omistaa isoja peltoaloja Halikosta.<ref name="sarakum"/> Mustamäen kantatila toimii [[lastenkoti]]na ja Tunila alkoholistien asuntolana.{{lähde}}
==Historia==
Asemanseutu lähti muodostumaan, kun Puotilan tilan maille valmistui [[Halikon rautatieasema]] vuonna 1899. Sitä ennen alueella oli useampi [[yksinäistila]], näiden torppia ja peltoa.
Alueen väkiluku kasvoi niin, että vuonna 1951 sinne perustettiin [[Mustamäen kansakoulu]]. Samana vuonna valmistui [[valtatie 1]] asemanseudun eteläpuolelle.<ref name="valtatie">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_1 | Nimeke = Kyläteistä valtaväyliin| Tekijä = Matti Grönroos| Julkaisija = | Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Seudulle perustettiin terästeollisuusyritys Matti Eloranta Oy 1950-luvulla, joka myöhemmin siirtyi [[Rautaruukki|Rautaruukin]] omistukseen ja on nykyään Halikko Steel.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.halikkosteel.com/yritys/ | Nimeke = Yritys| Julkaisija = Halikko Steel| Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Terästeollisuus toi mukanaan pienteollisuutta asemanseudulle ja kunta kaavoitti alueen etelälaidalle Riikin teollisuusalueen.
Henkilöliikenne lakkasi Halikon rautatieasemalla vuonna 1969. 1990-luvun rakennemuutos johtivat asemanseudun osuuskaupan ja postin lakkauttamiseen. Uusi valtatie 1 rakennettiin 2000-luvun alussa kauemmas Halikon keskiosiin ja asemanseutua rajaava tie muuttui seututieksi, jolta rakennettiin seutua halkoa yhdystie moottoritien suuntaan.<ref name="valtatie"/>
Asemanseudulle on säännöllisesti kaavoittettu uusia asuinalueita. 1980-luvulla kaavoitettiin koulun ympäristö, 1990-luvulla Lempolan ympäristö, 2000-luvulla Tunilan ympäristö ja Härkhaka ja 2010-luvulla uusi Hirvikallion alue. Hiljalleen seudusta on kasvanut yhtenäinen asutusalue, joka on miltei kasvanut osaksi [[Salon keskustaajama]]a.
==Palvelut==
Asemanseudulla sijaitsevat peruskoulu alakoulu [[Mustamäen koulu]] sekä Metsärinteen päiväkoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://salo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/koulut/mustamaen-koulu/ | Nimeke = Mustamäen koulu| Julkaisija = Salon kaupunki| Viitattu = 16.11.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://salo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-toimipaikat/ | Nimeke = Varhaiskasvatuksen toimipaikat| Julkaisija = Salon kaupunki| Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Alueella on myös kunnallinen Hirvikallion nuorisokoti ja yksityinen ryhmäperhepäiväkoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kalliola.fi/palvelut/lastensuojelu/nuorisokodit/hirvikallion-nuorisokoti/ | Nimeke = Hirvikallion nuorisokoti| Julkaisija = Kalliola| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hirvikallio.com/ | Nimeke = Ryhmäperhepäiväkoti Hirvikallio| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref>
Halikon keskusurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla. Sen yhteydessä on jalkapallokenttä, beachvolley-kenttä ja valaistu kuntorata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kohteet.visitsalo.fi/halikon-mustamaen-yleisurheilukentta-ja-pallokentta/ | Nimeke = Halikon Mustamäen yleisurheilukenttä ja pallokenttä|| Julkaisija = | Viitattu = 16.11.2020}}</ref>
Halikon nuorisoseura ylläpitää nuorisoseurantaloa asemanseudulla.<ref>[https://halikonnuorisoseura-nuorisoseurat-fi.directo.fi/ Halikon nuorisoseura ry]</ref> Seudun etelälaidalla on huoltoasema ja baari.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.teboil.fi/asemaverkosto/salo/salo-halikko/ | Nimeke = Salo Halikko| Julkaisija = Teboil| Viitattu = 16.11.2020}}</ref><ref>[https://www.riikinbaari.fi/ Riikin Baari]</ref>
==Lähteet==
Rivi 73 ⟶ 88:
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
{{Halikko}}
|