Ero sivun ”Asemanseutu (Halikko)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vnnen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Vnnen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
| pinta-ala_huom =
| pinta-ala_yhteensä =
| väkiluku_vuosi = 2017
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi =
| väkiluku_yhteensä = 1 142
| väestötiheys =
| utc_ero =
Rivi 46:
| huomautukset =
}}
'''Halikon asemanseutu''', paikallisille '''Asema''', on alue entisessä [[Halikko|Halikon]] kunnassa [[Salo]]n kaupungissa. Asemanseudun läpi kulkevat [[kuninkaantie]] ja [[rantarata]]. Vanha [[Halikon rautatieasema]] rakennettiin rantaradan varteen vuonna [[1899]], mikä johti alueen vahvaan kasvuun. Asemanseudulle ei juuri keskittynyt palveluja, vaan asukkaat kulkivat asioille lähikyliin [[Hajala]]an ja [[Halikon kirkonkylä|kirkonkylä]]lle. Aivan aseman lähellä oli osuuskauppa ja posti, jotka lakkautettiin [[1990-luku|1990-luvulla]].
 
Nykyään asemanseutu on voimakkaasti kasvava alue, jossa on sekä modernia kaavoitusaluetta että vanhaa [[haja-asutusalue]]tta. Asemanseudulla on myös runsaasti pienteollisuutta ja [[maanviljely]]ä.
 
==Maantiede==
Laajalla yhteenkasvaneella alueella on useita kyliä, joiden rajaaminen nykypäivänä ilman karttaa on mahdotonta. Asemanseutu kattaa alueen, jota rajaavat [[Halikonjoki]], Kihistenmäki, moottoritien ohikulkutie, [[110-tie]] ja Pitkämäen reunaa pitkin kulkeva Ikeläntie, joskaan [[Ikelä]]n ei katsota enää kuuluvan asemanseutuun.{{kenen mukaan}}
 
Lähes kaikki tasainen maa on käännetty pelloiksi, joista osa on muuttunut kaupungin omistamiksi [[niitty|niityiksi]] odottamaan kaavoitusta. Alueen pohjoisrajana virtaava Halikonjoki kulkee syvässä uomassa, jonka reunat ovat niittyjä, joita hoidetaan [[laidunnus|laiduntamalla]].
 
Kaikki metsät kasvavat viljelykäyttöön sopimattomilla mäillä. Suurin metsä oli ennen Härkhaka, joka muutettiin 2000-luvulla asuinalueeksi. Asemanseudun korkeimmat mäet ovat Kihistenmäki, Tunnelimäki, Pitkämäki, Lempolanmäki ja Mustamäki, joista viimeinen on [[drumliini]]. Drumliinin hiekan vuoksi alueella on ollut useita hiekkakuoppia.
 
Postinumeroalue ''Halikko as'' on hieman laajempi kuin asemanseutu. Postimumeroalueella asuu 1&nbsp;142 asukasta (vuonna 2017).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__2019/paavo_1_he_2019.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain| Julkaisija = Tilastokeskus| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref>
 
===Kylät===
Rivi 64 ⟶ 66:
Koiltaan pienimmiksi kyliksi ovat jääneet Viala ja Laitola, joissa molemmissa on vain muutamia asuintaloja. Kihisen pienellä alueella Tunnelinmäen ja Pitkämäen rinteillä on vähän asutusta, ja Hirvikallio on pääasiassa [[teollisuusalue]]tta. Tunila on kasvanut viime aikoina kahtena sysäyksenä kunnan kaavoitettua Kuninkaantien eteläpuoliset metsät omakotialueeksi. Vanhimmat tiheämmän asutukset kylät ovat Puotila ja Mustamäki.<ref name="sarakum">Sarakum s. 34–35, 80, 106, 161, 234</ref> Puotilassa sijaitsi [[Halikon rautatieasema]], jonka ympäristöön on rakennettu paljon asuintaloja 1900-luvun alusta lähtien, uusimpana Härkhaan alue. Mustamäki on suurin kylä, ja se on kaavoitettu tiheäksi omakotialueeksi, jonka laidoille rakennetaan jatkuvasti uusia taloja.
 
Asemanseudun kylät ovat kaikki vanhoja. Viimeistään [[varhaiskeskiaika|varhaiskeskiajalla]] jokaisessa on ilmennyt kylämuotoista asutusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen | Nimeke = Halikon historia 1| Vuosi = 1992| Sivu = 178| Julkaisija = Halikon kunta| ISBN = 952-90-3797-X| Viitattu = 21.8.2009 }}</ref> Kaikki ovat muodostuneet suuren kantatilan ympärille, joista Hirvikallion ja Vialan kantatilat ovat hävinneet ja Kihinen jäänyt kyläalueensa ulkopuolelle. Nykyään merkittävin tila on talonpoikaiskartanoksi nimitetty Puotila, joka omistaa isoja peltoaloja Halikosta.<ref name="sarakum"/> Mustamäen kantatila toimii [[lastenkoti]]na ja Tunila alkoholistien asuntolana.{{lähde}}
 
==Historia==
Asemanseutu lähti muodostumaan, kun Puotilan tilan maille valmistui [[Halikon rautatieasema]] vuonna 1899. Sitä ennen alueella oli useampi [[yksinäistila]], näiden torppia ja peltoa.
 
Alueen väkiluku kasvoi niin, että vuonna 1951 sinne perustettiin [[Mustamäen kansakoulu]]. Samana vuonna valmistui [[valtatie 1]] asemanseudun eteläpuolelle.<ref name="valtatie">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_1 | Nimeke = Kyläteistä valtaväyliin| Tekijä = Matti Grönroos| Julkaisija = | Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Seudulle perustettiin terästeollisuusyritys Matti Eloranta Oy 1950-luvulla, joka myöhemmin siirtyi [[Rautaruukki|Rautaruukin]] omistukseen ja on nykyään Halikko Steel.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.halikkosteel.com/yritys/ | Nimeke = Yritys| Julkaisija = Halikko Steel| Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Terästeollisuus toi mukanaan pienteollisuutta asemanseudulle ja kunta kaavoitti alueen etelälaidalle Riikin teollisuusalueen.
 
Henkilöliikenne lakkasi Halikon rautatieasemalla vuonna 1969. 1990-luvun rakennemuutos johtivat asemanseudun osuuskaupan ja postin lakkauttamiseen. Uusi valtatie 1 rakennettiin 2000-luvun alussa kauemmas Halikon keskiosiin ja asemanseutua rajaava tie muuttui seututieksi, jolta rakennettiin seutua halkoa yhdystie moottoritien suuntaan.<ref name="valtatie"/>
 
Asemanseudulle on säännöllisesti kaavoittettu uusia asuinalueita. 1980-luvulla kaavoitettiin koulun ympäristö, 1990-luvulla Lempolan ympäristö, 2000-luvulla Tunilan ympäristö ja Härkhaka ja 2010-luvulla uusi Hirvikallion alue. Hiljalleen seudusta on kasvanut yhtenäinen asutusalue, joka on miltei kasvanut osaksi [[Salon keskustaajama]]a.
 
==Palvelut==
Asemanseudulla sijaitsevat peruskoulu alakoulu [[Mustamäen koulu]] sekä Metsärinteen päiväkoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://salo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/koulut/mustamaen-koulu/ | Nimeke = Mustamäen koulu| Julkaisija = Salon kaupunki| Viitattu = 16.11.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://salo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-toimipaikat/ | Nimeke = Varhaiskasvatuksen toimipaikat| Julkaisija = Salon kaupunki| Viitattu = 16.11.2020}}</ref> Alueella on myös kunnallinen Hirvikallion nuorisokoti ja yksityinen ryhmäperhepäiväkoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kalliola.fi/palvelut/lastensuojelu/nuorisokodit/hirvikallion-nuorisokoti/ | Nimeke = Hirvikallion nuorisokoti| Julkaisija = Kalliola| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hirvikallio.com/ | Nimeke = Ryhmäperhepäiväkoti Hirvikallio| Viitattu = 16.11.2020 }}</ref>
Halikon keskusurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla. [[Mustamäen koulu]] avasi ovensa 1940-luvulla, ja se palvelee lähiseutua. Asuinalueella sijaitsee myös Metsärinteen päiväkoti. Lastenkoti, joka on entinen nimismiehen suurtila, on toiminut kylässä vuosikymmenien ajan. Alueella on myös huoltoasema. Asemanseudun nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1980 entisen vanhan palaneen nuorisoseurantalon tilalle.
 
Halikon keskusurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla. Sen yhteydessä on jalkapallokenttä, beachvolley-kenttä ja valaistu kuntorata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kohteet.visitsalo.fi/halikon-mustamaen-yleisurheilukentta-ja-pallokentta/ | Nimeke = Halikon Mustamäen yleisurheilukenttä ja pallokenttä|| Julkaisija = | Viitattu = 16.11.2020}}</ref>
 
Halikon nuorisoseura ylläpitää nuorisoseurantaloa asemanseudulla.<ref>[https://halikonnuorisoseura-nuorisoseurat-fi.directo.fi/ Halikon nuorisoseura ry]</ref> Seudun etelälaidalla on huoltoasema ja baari.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.teboil.fi/asemaverkosto/salo/salo-halikko/ | Nimeke = Salo Halikko| Julkaisija = Teboil| Viitattu = 16.11.2020}}</ref><ref>[https://www.riikinbaari.fi/ Riikin Baari]</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 73 ⟶ 88:
 
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
{{Halikko}}