Ero sivun ”Itä-Karjalan vaakuna” versioiden välillä

Vaakunan aihe syntyi 29.3.1920, kun Vienan Karjalan väliaikaisen hallituksen kokouksessa [[Uhtua|Uhtualla]] päätettiin hyväksyä "hiljattain laaditun" vaakunaehdotuksen vesuria pitelevä karhu Karjalan tunnukseksi. Vaakunan lopullisen ulkomuodon laatiminen päätettiin toteuttaa vapaana kilpailuna, jonka johdosta väliaikaishallituksen edustaja Iivo Ranne otti yhteyttä taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaan. Alkuperäisessä vaakunaehdotuksessa karhu oli kuvattu ruskeana ja heraldiseen vasempaan päin kääntyneenä. Karhun yläpuolella oli [[Revontulet|revontulia]] kuvaavat sudenhammasvyökaaret, joiden sakaroiden lukumäärä kuvasi Itä-Karjalan kuntia. Gallen-Kallela muutti karhun värin [[Tinktuuri|heraldiikan värioppejen]] mukaisesti mustaksi ja käänsi sen katsomaan heraldiseen oikeaan. Taiteilija myös lisäsi karhun alle katkaistut kahleet, jotta vaakuna ei muistuttaisi liian paljon [[Satakunnan vaakuna|Satakunnan vaakunaa]]. Kahleet kuvasivat Karjalan vapautumista [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnasta]]. Kilvessä käytetyt värit, punainen ja vihreä, olivat jo väliakaishallituksen kokouksessa valittu myös [[Itä-Karjalan lippu|Karjalan lipun]] väreiksi, joiden lisäksi Gallen-Kallela lisäsi myöhemmin hyväksyttyyn ristilippuehdotukseensa vaakunakarhun mustan värin. Karhu oli esitettynä myös Gallen-Kallelan laatimassa sotalipussa. Gallen-Kallela lähetti lippu- ja vaakunaluonnoksensa Iivo Ranteelle 25.5.20201920, mutta luonnokset eivät koskaan päätyneet neuvostojoukkojen tieltä perääntyneen väliaikaishallituksen hyväksyttäviksi. 10.12.1920 Suomen puolelle perääntyneet karjaishallitukset muodostivat yhdessä Karjalan keskushallituksen, joka jatkoi Gallen-Kallelan laatimien tunnusten käyttöä, tunnusten ollessa kiellettyjä Itä-Karjalan alueelle 7.6.1920 perustetussa [[Karjalan työkansan kommuuni|Karjalan työkansan kommuunissa]].