Ero sivun ”RCEP” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f |
p kh |
||
Rivi 6:
Sopimuksen tarkoituksena on pienentää [[tullimaksu]]ja jäsenvaltioiden välillä. Sopimuksessa on myös erilaisia määräyksiä [[Immateriaalioikeus|immateriaalioikeuksista]], viestinnästä, finanssipalveluista, verkkokaupasta ja asiantuntijapalveluista. RCEP-sopimuksen jäsenmailla on jo ennestään ollut vapaakauppasopimuksia toistensa kanssa, mutta niissä on ollut enemmän rajoituksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-54949260| Nimeke = RCEP: Asia-Pacific countries form world's largest trading bloc| Julkaisu = BBC News| Ajankohta = 15.11.2020| Julkaisija = BBC| Viitattu = 15.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sopimus ei käsittele ympäristönsuojelua eikä työntekijöiden oikeuksia sopijamaissa. [[Verkkokauppa|Verkkokaupan]] on etukäteen arvioitu olevan eräs suurista sopimuksesta hyötyvistä toimialoista.<ref name="channelnewsasia.com-15.11.2020"/> Kauppasopimus astuu voimaan vasta sopijamaiden ratifioiduttua sen, mikä voi viedä esimerkiksi vuoden.
Koronapandemian vuoksi virtuaalisesti neljänteen RCEP-kokoukseen kokoontuneet 15 sopijamaan johtajat antoivat sopimuksen allekirjoituksen ohessa 15. marraskuuta 2020 yhteisen julkilausuman, jossa he toivat esille vapaasopimuksesta pois jättäytyneen [[Intia]]n tärkeyden mahdollisena sopijakumppanina. Samalla he toivat esille, että Intia voi halutessaan liittyä sopimukseen tulevaisuudessa.<ref name="yna.co.kr-15.11.2020"/> Useat sopijamaat toivat neuvottelujen kuluessa selkeästi esille toiveensa Intian liittymisestä mukaan sopimukseen. Esimerkiksi Australia on suorasanaisesti kertonut kaipaavansa Intiaa mukaan; maalla ei ole ennestään kahdenvälistä vapaakauppasopimusta Intian kanssa. Toisaalta Intian pääministeri [[Narendra Modi]] on tuonut esille Intian ja Kiinan välisen kauppataseen olevan jo ennen sopimusta vuositasolla 60 miljardia Yhdysvaltain dollaria alijäämäinen Intialle. Tuontitariffien alenemisen pelätään aiheuttavan halpojen kiinalaisten tuotteiden vyöryn Intiaan, mikä aiheuttaisi maiden välisen kauppataseen heikkenemisen entisestään.<ref name="abc.net.au-15.11.2020"/> Intiassa haluttiin myös suojella haavoittuvana pidettyä omaa elineinoelämää, kuten tekstiilialaa, meijeri- ja maataloustuotantoa.<ref name="ET-15.11.2020"/> Meijerituotteita pelättiin tuotavan enenevästi esimerkiksi Australiasta ja Uudesta
Intian ohella esimerkiksi [[Bangladesh]]issa vapaakauppasopimuksen vaikutuksia seurataan tarkasti, sillä maa odottaa useiden RCEP-vapaasopimukseen mukaan liittyneiden [[Vähiten kehittyneet maat|LDC]]-kilpailjamaittensa (Myanmar, Laos ja Kambodža) saavan hyötyä taloutensa ja yhteiskuntansa kehitykseen esimerkiksi lisääntyneistä investoinneista Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta.<ref name="thedailystar.net-15.11.2020"/> Myanmar, Laos ja Kambodža ovat vähiten kehittyneinä maina muita sopimusosapuolia suojatummassa asemassa, sillä niiden on RCEP-vapaakauppasopimuksen astuessa voimaan vapautettava ainoastaan 30 prosentista maiden välisestä keskinäisestä kaupasta tuontitariffeista, kun muut sopijamaat on velvoitettu poistamaan tariffit 65 prosentista keskinäisestä kaupastaan.<ref name="irrawaddy.com-16.11.2020"/> Vapaakauppasopimuksen verkkokauppaa koskevan 12. luvun mukaan, näiden kolmen maan ei myöskään tarvitse viiteen vuoteen sopimuksen voimaanastumisesta avata verkkokaupankäyntiä muiden sopimuskumppaneiden tapaan.<ref name="rcepsec.org-RCEP-agreement"/>
| |||