Wikipedia

Ero sivun ”Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Varhainen keramiikka: Muokkaus: tehstin järjestämistä
Muokkaus
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Visuaalinen muokkaus
Rivi 6:
[[Kuva:America 1000 BCE.png|thumb|right|250px|Amerikka 1000 eaa. Punertavat mutkikkaita päällikkökuntia/valtioita, vihreät päällikkökuntia/ maanviljely-yhteisöjä. Keltainen pääosin metsästäjä-keräilijöitä. ]]
 
=== Jaoittelu elinkeinon mukaan ===
Karkeasti ottaen Etelä-Amerikan intiaanien perinteiset kulttuurit voidaan elinkeinojen ja asutuksen pohjalta jakaa kolmeen ryhmään:
 
# Metsästystä, kalastusta ja keräilyä harjoittavat ihmisryhmät ja kylät eteläisessä Etelä-Amerikassa, asukastiheys 0,025–0,01 as/km2<ref>Otavan suuri ensyklopedia, osa 3, s. 2137.</ref>
# Maanviljelykylät: trooppisellaTrooppisella alueella, asukastiheys 0,1–0,5 as/km2
# Valtiot: Keski-Andeilla, suuria kaupunkeja, myös pienempiä keskuksia, asukastiheys noin 7,2 as/km2
 
Rivi 116 ⟶ 117:
 
====Varhaiset maanviljelijät====
Perunan, pippurin ja pavun viljely alkoi puutarhoissa noin 8000–6000 eaa. Ajoittain hoidettiin viljelmiä, ajoittain liikuttiin riistan perässä. Allejon Huaylasin luolasta on löydetty merkkejä korinpunonnasta ja varhaisesta [[puutarha]][[viljely]]stä. Tuolloin pääelinkeinoja olivat [[metsästys]] ja [[keräily]]. Noin 5000 eaa. [[Chichorron kulttuuri]] Pohjois-[[Chile]]n rannikolla alkoi haudata muumioita. Samaan aikaan kalastuksen merkitys kasvoi. Jotkut väittävät, että maissi oli tunnettu jo tuolloin.{{lähde}} Varmasti maissi oli Etelä-Amerikassa noin 4700 eaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/mundo/noticias/2012/01/120118_peru_maiz_antiguedad_jgc|nimeke=Los antiguos peruanos comían palomitas de maíz|julkaisu=BBC News Mundo|ajankohta=2012-01-19|viitattu=2020-11-16|ietf-kielikoodi=es}}</ref>
 
====Kotieläinten kesyttäminen====
Rivi 130 ⟶ 131:
Etelä-Amerikan muinaisten intiaanien varhaisin kulttuurikehitys tapahtui länsirannikolla alueella, joka ulottui [[Chile]]stä [[Kolumbia]]an ja [[Amazonin sademetsä|Amazonin sademetsiinkin]]. Amazonin sademetsissä keksittiin saviastiat noin 5000–4000 eaa. Ne levisivät vuoteen 3000 eaa. mennessä muun muassa Kolumbiaan ja Peruun. Varsinkin Perussa tapahtui sivilisaatiokehitystä. Saven poltto keramiikaksi loi pohjaa metallurgialle, koska metallia voitiin sulattaa savenpolttouunissa. Noin 7000 eaa. Meksikossa viljelyyn otetu maissi levisi noin 6000 eaa. Kolumbian seuduille<ref name="Melina_2012">[http://www.livescience.com/18034-oldest-popcorn-evidence-peru.html Evidence for Oldest Popcorn in South America Discovered] Livescience Remy Melina 20.1.2012</ref>, mutta sen viljely lienee yleistynyt merkittävästi vasta noin 1000 eaa.
 
Kiinteää asutusta alkoi olla noin 5000 eaa. Vuosituhannella 4000–3000 eaa. tapahtui merkittävää sivilisaatiota edeltävää kehitystä: laama ja alpakka kesytettiin vuoteen 3500 eaa. mennessä.<ref>http://www.belleauwood.com/What.htm {{vanhentunut linkki}}</ref> samoihin aikoihin alettiin viljellä puuvillaa ja kasteluviljely alkoi levitä. Kasteluviljely vaati kiinteitä asumuksia ja niiden puolustamista, mikä vahvisti kasteluviljelyllä elävien kylien soturien mahtia.

Noin 3500–18003600–1800 eaa. Perussa nousi rannikolle ja sisämaahankin monia usean tuhannen asukkaan kaupunkikeskuksia, joissa rakennettiin tasannemaisia pyramideja. Näiden pikkukaupunkien asukkaat elivät muun muassa kalastuksella sekä kurpitsan ja papujen [[kasteluviljely]]llä. Näistä niin sanotuista [[Keski-Andien myöhäinen esikeraaminen|esikeraamisista keskuksista]] tunnetaan muun muassa [[Caral]], josta on löydetty vanhin tunnettu solmukirjoitus, ''[[quipu]]''.
 
Keramiikka levisi Peruun pohjoisesta noin 1800 eaa. Alkoi niin sanottu [[Perun alkujakso|alkujakson]] kulttuuri, jonka aikana rakennettiin valtavia palatseja ja temppeleitä. Perun temppelikeskuksiin liittyi valtavia pohjakaavaltaan U:n muotoisia rakennelmia ja kuiluja sekä torahampaisia kiviveistoksia. Nämä liittyivät intiaanien uhrikulttiin, jossa [[Ihmisuhri|ihmisuhrejakaan]] ei kaihdettu. Kaupunkivaltioiden kilpailu loi sotia. Alkujakson rannikon kulttuuri romahti noin 900–700 eaa., ja vuoriston [[Chavín]]kulttuuri levisi laajalle alueelle. Tästä eteenpäin oli paikalliskulttuurien ja yhtenäiskulttuurien kausia. Ajanlaskun alun tienoilla nousi Perun pohjoisella rannikolla [[Moche]]-valtio, jossa käsityöläiset osasivat valmistaa saviastioita erittäin taitavasti. Moche pyrki laajentamaan vuosisatojen aikana aluettaan. Tämä valtio lienee luhistunut noin 700 jaa. kuivuuteen. Noin 500–900 jaa. Perun ja Bolivian ylängöillä oli kaksi suurta valtakeskusta, [[Tiwanaku]] ja [[Wari]]. Näiden romahdettua rannikolle ilmestyi taas paikalliskulttuureja, joista [[Chimú]] laajeni suurimmaksi. [[Inkat]] ilmestyivät historiaan vasta noin 1200 jaa., monien kulttuurien jälkeen, ja levittäytyivät Andeilla laajalle alueelle vasta vuoden 1450 jaa. jälkeen. Muualla Etelä-Amerikassa kehitys kulki omia polkujaan. Joillekin alueilla syntyi isoja päällikkökuntia, joillain elettiin pienryhmissä metsästyksellä ja keräilyllä.
 
====Maatalouden ja tekniikan kehitys====
Kurpitsan ym puutarhaviljelyä oli jo noin 8300 eaa. Maissi levisi Perun Andeille jo noin 4700 eaa. lähtien. Noin 4&nbsp;000 vuotta ennen ajanlaskun alkua marsu, laama ja alpakka kesytettiin Perussa kotieläimiksi. 3500 eaa. nykyisen Ecuadorin alueella alkoi [[Valdivian kulttuuri]]n kehitys. Tälle kulttuurille oli tyypillistä kyläelämä ja minimuotoinen sosiaalinen kulttuuri. Ehkä jo näihin aikoihin nousivat myös Perun rannikon varhaisimmat keskukset. Myös perunaa ja [[maniokki]]a viljeltiin tuolloin laajalti Amazonian ja Andien alueella. 3000 eaa. nykyisen Perun alueella, Valdivian kulttuurin keskuksissa, Huaca Prietassa ja Anconissa viljeltiin [[puuvilla]]a. Samoihin aikoihin Perun Andeilla viljeltiin mm. paprikaa ja espanjanpippuria. Noin 2&nbsp;500 eaa. taidokkaita hautamonumentteja ja temppeleitä rakennettiin ylängöille Perussa. [[Terassiviljelmä|Terassiviljelmiä]] rakennettiin 1200 eaa. Andien rinteille. 1&nbsp;000 eaa. Pohjois-Andeilla alkoi [[Chavínin kulttuuri]]n kukoistus. Andien vuoriston keskiosissa aloitettiin kullankaivu 750 eaa. Noin vuonna 200 eaa. [[Nazcan kulttuuri]] sai alkunsa Nazcan laaksossa Perussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju) |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= 5000 eKr. – 1 eKr.: Etelä-Amerikka |Sivu= 88 |Selite= |Julkaisija= Könemann |Tunniste= ISBN 3-89731-916-0}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju) |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= 5000 eKr. – 1 eKr.: Etelä-Amerikka |Sivu= 89 |Julkaisija= Könemann |Tunniste= ISBN 3-89731-916-0}}</ref>
 
[[Kuva:Cabeza Clava Chavin.JPG|thumb|150px|Chavínin kulttuurin kivitaidetta]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Etelä-Amerikan_intiaanikulttuurit”