Ero sivun ”Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa” versioiden välillä

'''Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa''' ovat pyrkimyksiä siihen, että Suomi luopuisi [[euro]]valuutasta, eikä siten enää kuuluisi [[euroalue]]eseen. Suomen eroaminen eurosta voisi johtaa myös muiden maiden eroon.<ref name=kangasharju>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118940655_uu.shtml Voisiko Suomi palata takaisin markkaan? Mitä tapahtuisi?<!-- Bot generated title -->]</ref> Yhden pienen ja vahvan maan eroaminen ei vaarantaisi koko euroaluetta<ref>Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 26</ref>. Sen sijaan yhden merkittävän euromaan eroaminen yhteisvaluutasta johtaisi todennäköisesti koko euroalueen hajoamiseen. Yksi mahdollisista poluista on, että Suomi eroaisi yhteisvaluutasta samaan aikaansamanaikaisesti kaikkien muiden euromaiden kanssa (nk. eurojärjestelmän hallittu purkaminen<ref>http://www.vasemmistofoorumi.fi/old/wp-content/uploads/2016/05/debattitalousjavalta.pdf</ref><ref>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-64371.pdf</ref>). Toistaiseksi yksikään maa ei ole luopunut eurosta. [[Euroopan komissio]]n virallinen kanta on, että eurosta eroaminen on mahdotonta.<ref>[http://www.satakunnankansa.fi/Talous/1194951553414/artikkeli/euroopan+komissio+eurosta+ei+voi+erota.html Juttuarkisto - Satakunnan Kansa<!-- Bot generated title -->]</ref>

Suomi on käyttänyt euroa vuoden 2002 alusta<ref name="hs_ekonomistit">https://www.hs.fi/paivanlehti/30122016/art-2000005025886.html</ref>, mitä ennen Suomella oli oma valuutta, [[Suomen markka]]. Eurojäsenyyttä on pidetty osasyynä Suomen talousongelmiin, jotka alkoivat vuonna 2012. Suomen eroamisesta eurosta syntyi kiivas julkinen keskustelu kesällä 2012<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 3</ref>. Tämä oli seurausta [[Euroopan velkakriisi]]stä, joka johtui euroalueen kriisimaiden [[vaihtotase|vaihtotaseiden]] alijäämistä ja julkisten talouksien kroonisista alijäämistä<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 41</ref>. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' 30.12.2016 laajassa kyselyssä suomalaisten [[ekonomisti]]en enemmistön mukaan eurosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä Suomelle.<ref name="hs_ekonomistit" /> Pelkkien taloustieteellisten näkökulmien lisäksi eurovaluutta on kuitenkin myös [[politiikka]]a<ref>https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000007564342.html</ref> ja [[Euroopan unioni]]n sisämarkkinoiden vahvistamiseen liittyviä poliittisia hyötyjä on rajattu tarkastelujen ulkopuolelle<ref>Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 11</ref>. Toisaalta osana euroaluetta yksittäinen euromaa ei voi [[devalvaatio|devalvoida]] valuuttaa kuuluessaan yhteisvaluuttaan. Suomessa on tehty [[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] johdolla niin kutsut kikyt, jotka ovat keino niin kutustun sisäisen [[devalvaatio]]ndevalvaation toteuttamiseen kun ei ole omaan tarpeeseen joustavaa valuuttaa. Tällaiset kikyt aiheuttavat poliittisiapoliittista kiistojaeripuraa, sillä työntekijät eivät pidä niistä.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-11154925</ref>.

Suomen eroamisesta eurosta syntyi kiivas julkinen keskustelu kesällä 2012<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 3</ref>. Tämä oli seurausta [[Euroopan velkakriisi]]stä, joka johtui euroalueen kriisimaiden [[vaihtotase|vaihtotaseiden]] alijäämistä ja julkisten talouksien kroonisista alijäämistä<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 41</ref>. Yksi euroa vaarantava tekijä on, että jokin yksittäinen euroalueeseen kuuluva heikko ja merkitykseltään suuri maa saattaa erota eurosta, kun sen maan kansalaiset kyllästyvät elintasonsa laskuun<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 28</ref>. Marraskuussa 2011 [[Italia]]n lainansaanti markkinoilta oli katkeamaisillaan<ref>https://www.brookings.edu/blog/order-from-chaos/2019/12/17/why-italy-cannot-exit-the-euro/</ref> ja Italiaa on pidetty euroalueen heikoimpana lenkkinä 2017–2020<ref>https://www.telegraph.co.uk/news/2017/09/06/italy-weakest-link-eurozone-germany-never-happier/</ref><ref>https://moneyweek.com/479099/italy-the-eurozones-weakest-link</ref><ref>https://www.theguardian.com/world/2020/mar/10/an-italian-financial-crisis-is-certain-the-big-question-is-how-contagious-it-is</ref>. Toukokuussa 2020 [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] puheenjohtaja [[Jussi Halla-aho]] vaati oppositiossa Suomen euroeron valmistelun aloittamista<ref>https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jussi-halla-aho-suomen-eroa-eurosta-alettava-valmistelemaan-nyt-heti-taloustieteilija-avoin-shekki-brysselin-johtajille/6767c120-1c40-4e12-97fa-e0e1a42449ac</ref>.