Ero sivun ”Hieroglyfit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Robinson lähdekirjoihin
→‎Historia: vaikutus
Rivi 12:
[[Niili]]n laaksossa muinoin käytetyt hieroglyfit ovat yksi maailman vanhimmista kirjoitusjärjestelmistä, ainoastaan [[sumerit|sumerien]] nykyisen [[Irak]]in alueella kehittämä [[nuolenpääkirjoitus]] on vanhempi. Vaikka hieroglyfit poikkeavatkin täysin nuolenpääkirjoituksesta, pidetään todennäköisenä, että sumerien esimerkki vaikutti oleellisesti siihen, että myös egyptiläiset kehittivät oman kirjoitusjärjestelmänsä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 119–120 | Selite = 3. painos | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jared Diamond | Nimeke = Tykit, taudit ja teräs, ihmisen ihmiskuntien kohtalot | Sivu = 251 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 952-5202-56-9}}</ref>
 
Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin [[Esidynastinen Egypti|esidynastisen kauden]] lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.<ref name=davies-10>Davies 1987, s. 1010–11.</ref>
 
Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6&nbsp;000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti.<ref>Davies 1987,name=davies-10 s. 10–11.</ref>
 
Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin [[Filae]]n saarelle vuonna 394 jaa.<ref>Davies 1987,name=davies-10 s. 10.</ref>
 
=== Egyptin kielen kirjoittaminen ===
Rivi 23:
===Muut kirjoitustavat===
[[Kuva:C+B-Egypt-Fig2-LetterDevelopment.PNG|thumb|Hieroglyfien (vasemmassa sarakkeessa) kehitys hieraattisiksi ja demoottisiksi merkeiksi.]]
Muinaisessa Egyptissä käytettiin hieroglyfien lisäksi myös hieraattista kirjoitusta ja demoottista kirjoitusta. Kaikki kolme edustavat samaa kirjoitusjärjestelmää, ja kaksi jälkimmäistä ovat vain hieroglyfien kursiivimuotoja.<ref>Davies 1987,name=davies-10 s. 10.</ref>
 
Hallinnollisia asiakirjoja varten hieroglyfeistä kehittyi [[Keskivaltakunta|Keskivaltakunnan]] aikana niin kutsuttu [[hieraattinen kirjoitus]]. Se on yksinkertaistettu kursiivi, jota oli huomattavasti nopeampi ja helpompi kirjoittaa. Hieraattinen kirjoitus oli kuitenkin pääasiassa hallinnollinen kieli, eikä sitä käytetty suuremmin uskonnollisessa yhteydessä.
Rivi 29:
Hieroglyfikirjoituksesta kehittyi 600-luvulla eaa. kansanomainen [[demoottinen kirjoitus]]. Sillä ei enää ollut suoraa merkkikohtaista vastaavuutta monumentaalikirjoituksen kanssa, vaan yksi demoottinen merkki saattoi korvata useampia hieroglyfimerkkejä.
 
===Vaikutus muihin kirjoitusjärjestelmiin===
{{katso myös|[[Meroiittinen aakkosto]]}}
Egyptiläisiä hieroglyfejä lainattiin [[Meroiittinen aakkosto|meroiittiseen aakkostoon]] sekä protosiinailaiseen aakkostoon, jonka arvellaan olevan aakkoskirjoituksen esimuoto ja siten myös kreikkalaisen ja latinalaisen kirjaimiston esimuoto.<ref>Davies 1987, s. 57–60.</ref>
 
===Hieroglyfien tulkintaTulkinta===
[[Kuva:Rosetta Stone.jpg|thumb|upright|left|[[Rosettan kivi|Rosettan kivessä]] on sama teksti hieroglyfeillä, demoottisella kirjoituksella ja muinaiskreikaksi. Sen avulla hieroglyfejä opittiin lukemaan.]]
Kun hieroglyfit olivat jääneet kokonaan pois käytöstä, pian ei kukaan osannut niitä lukeakaan. Muun muassa [[Rooma]]an oli kuitenkin jo aikaisemmin tuotu egyptiläisiä [[obeliski|obeliskeja]], joihin kaiverrettuja tekstejä muutamat tutkijat yrittivät tulkita. Tulkinnat olivat useimmiten kuitenkin täysin virheellisiä; esimerkiksi 1600-luvulla [[Athanasius Kircher]] selitti erään Roomassa olevan obeliskin tekstin näin: "Jotta [[Osiris]] suostuisi suojelemaan [[Tyfon]]an väkivallalta, on suoritettava asianmukaiset [[riitti|riitit]] ja seremoniat uhreineen ja kutsuttava suojeleva kolminkertaisen maailman Genii sen varmistamiseksi, että Niilin antama hyvinvointi ei joudu vihollisen, Tyfonin väkivalloin tuhoamaksi." Todellisuudessa on tässä obeliskissa kuitenkin vain [[Egyptin 26. dynastia]]n faarao [[Apries|Aprieksen]] nimi.<ref>Robinson, s. 23.</ref>