Ero sivun ”Hieroglyfit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19140990, jonka teki 2001:14BB:91:517B:B94:22DE:2EEC:77DC (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
järjestellään kappaleita ja osioita, pieniä selvennyksiä ym.
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee muinaisen Egyptin kirjoitusjärjestelmää. Muita merkityksiä on [[Hieroglyfit (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Maler der Grabkammer der Nefertari 004 retouched.jpg|thumb|300px|Hieroglyfikirjoitusta kuningatar [[Nefertari]]n haudassa. Kirjoitusta luetaan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. Keltaisessa [[kartussi]]ssa on Nefertarin nimi.]]
'''Hieroglyfit''' (< kreikk. ἱερογλυφικός ''hieroglyphikos'', 'pyhä kaiverrus') ovat [[muinainen Egypti|muinaisessa Egyptissä]] käytetty [[kirjoitusjärjestelmä]], jolla kirjoitettiin [[Egyptin kieli|egyptin kieltä]]. Sitä pidetään yhtenä maailman vanhimpana kirjoitusjärjestelmänä. Sana "hieroglyfi" on kreikkaa ja tarkoittaa pyhää kaiverrusta.
 
== Historia ==
Ensimmäiset varsinaiset hieroglyfit otettiin ilmeisesti käyttöön noin 5000 vuotta sitten, jolloin Niilin laaksoon kokoontuneita heimoja alettiin yhdistää yhtenäiseksi valtioksi. Hallinnollisissa asioissa ei puhuttu kieli riittänyt, vaan tarvittiin myös kirjoitusjärjestelmä.
 
[[Niili]]n laaksossa muinoin käytetyt hieroglyfit ovat yksi maailman vanhimmista kirjoitusjärjestelmistä, ainoastaan [[sumerit|sumerien]] nykyisen [[Irak]]in alueella kehittämä [[nuolenpääkirjoitus]] on vanhempi. Vaikka hieroglyfit poikkeavatkin täysin nuolenpääkirjoituksesta, pidetään todennäköisenä, että sumerien esimerkki vaikutti oleellisesti siihen, että myös egyptiläiset kehittivät oman kirjoitusjärjestelmänsä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava <| Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 119–120 | Selite = 3. painos | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jared Diamond | Nimeke = Tykit, taudit ja teräs, ihmisen ihmiskuntien kohtalot | Sivu = 251 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 952-5202-56-9}}</ref>
 
Hieroglyfejä käytettiin tuhansien vuosien ajan, ja vaikka ne muuttuivat vuosien saatossa, pysyivät perusteet samoina. Muinaisessa Egyptissä puhuttu kieli kehittyi kirjoitettua huomattavasti nopeammin ja [[Vanha valtakunta|Vanhan valtakunnan]] kielestä tuskin olisi enää myöhäisempinä kausina ymmärretty mitään. Kirjakieli kuitenkin säilyi pidempään muuttumattomana. Varsinkin uskonnolliset tekstit kirjoitettiin usein vanhalla tavalla. Tätä voidaan verrata [[latina]]n asemaan Euroopassa keski- ja uudella ajalla.
 
===Hieraattinen kirjoitus===
{{pääartikkeli|[[Hieraattinen kirjoitus]]}}
Monumentaalikirjoituksessa käytetyt hieroglyfit eivät olleet ainoa Egyptissä olleista kirjoitusjärjestelmistä, vaan hallinnollisia asiakirjoja varten hieroglyfeistä kehittyi [[Keskivaltakunta|Keskivaltakunnan]] aikana myös niin kutsuttu [[hieraattinen kirjoitus]]. HieraattisellaSe kirjoituksellaon tarkoitetaanyksinkertaistettu hieroglyfeistä kehittynyttä yksinkertaistettua kursiiviakursiivi, jota onoli huomattavasti nopeampi ja helpompi kirjoittaa. Hieraattinen kirjoitus oli kuitenkin pääasiassa hallinnollinen kieli, eikä sitä käytetty suuremmin uskonnollisessa yhteydessä.
 
===Demoottinen kirjoitus===
{{pääartikkeli|[[Demoottinen kirjoitus]]}}
Hieroglyfikirjoituksesta kehittyi 600-luvulla eaa. hieroglyfikirjoituksesta kehittyi kansanomainen [[demoottinen kirjoitus]]. Sillä ei enää ollut suoraa merkkikohtaista vastaavuutta monumentaalikirjoituksen kanssa, vaan yksi demoottinen merkki saattoi korvata useampia hieroglyfimerkkejä. Viimeisenä kehitysvaiheena 200-luvulta alkaen egyptin kieltä alettiin kirjoittaa [[kreikkalaiset aakkoset|kreikkalaisilla kirjaimilla]] lisättynä egyptiläisillä merkeillä. Tällä tavoin kirjoitettua egyptin kielen myöhäistä muotoa nimitetään [[koptin kieli|koptin kieleksi]].
 
{{katso myös|[[Meroiittinen aakkosto]]}}
 
===Hieroglyfien tulkinta===
[[Kuva:Rosetta Stone.jpg|thumb|200pxupright|Rosettan kivi]]
Kun hieroglyfit olivat jääneet kokonaan pois käytöstä, pian ei kukaan osannut niitä lukeakaan, ja vasta 1800-luvulla ranskalainen [[Jean-FrancoisFrançois Champollion]] onnistui tulkitsemaan ne.
 
Egypti oli länsimailta suljettu valtio ennen vuotta 1798, jolloin sen valloitti [[Napoleon]]. Muun muassa [[Rooma]]an oli kuitenkin jo aikaisemmin tuotu egyptiläisiä [[obeliski|obeliskeja]], joihin kaiverrettuja tekstejä muutamat tutkijat yrittivät tulkita. Tulkinnat olivat useimmiten kuitenkin täysin virheellisiä; esimerkiksi 1600-luvulla [[Athanasius Kircher]] selitti erään Roomassa olevan obeliskin tekstin näin: "Jotta [[Osiris]] suostuisi suojelemaan [[Tyfon]]an väkivallalta, on suoritettava asianmukaiset [[riitti|riitit]] ja seremoniat uhreineen ja kutsuttava suojeleva kolminkertaisen maailman Genii sen varmistamiseksi, että Niilin antama hyvinvointi ei joudu vihollisen, Tyfonin väkivalloin tuhoamaksi." Todellisuudessa on tässä obeliskissa kuitenkin vain [[Egyptin 26. dynastia]]n faarao [[Apries|Aprieksen]] nimi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Andrew Robinson | Nimeke = The Story of Writing: Alphabets, Hieroglyphs & Pictograms | Sivu = 23 | Julkaisija = Thames & Hudson | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-0-500-28660-9}}</ref>
Rivi 26 ⟶ 28:
Napoleonin armeijan mukana tuli joukko tutkijoita ja maalareita dokumentoimaan muinaismuistoja. Tästä voidaan lukea [[egyptologia]]n alkaneen tieteenä. Vasta Napoleonin retkikunnan myötä päästiin hieroglyfejä kunnollisesti tutkimaan. Koska muinaisegyptin kieli oli kuollut, ei sitä kuitenkaan pystytty tulkitsemaan.
 
Vuonna 1799 Napoleonin Egyptin retkellä löydetty [[Rosettan kivi]] kuitenkin mahdollisti hieroglyfien arvoituksen ratkaisemisen. Kiveen oli kaiverrettu teksti demoottisella kirjoituksella, hieroglyfein sekä muinaiskreikaksi.<ref>Robinson, s. 26</ref> Nuori ranskalainen egyptologi, [[Jean-François Champollion]], ratkaisi viimein hieroglyfien arvoituksen vuonna 1823.<ref>Robinson, s. 28</ref> Hän osasi sujuvasti arabiaa ja [[koptin kieli|koptin kieltä]], joka on muinaisegyptin viimeinen muoto, mikä auttoi häntä suuresti. Tämä oli kuitenkin vielä varsin pieni edistysaskel, sillä opittavaa oli valtavasti. Hieroglyfien tutkimuksessa tehdään edelleenkin uusia löytöjä ja kehitellään uusia kielioppikäsityksiä.
 
== Kirjoitusmerkkien jaottelu ==
== Mitä hieroglyfit ovat ==
Hieroglyfit ovat sekoitus kuva-, tavu- ja äännemerkkejä.<ref>Robinson, s. 34</ref> Kirjoitusmerkeistä osa on tunnistettavissa joksikin konkreettiseksi esineeksi, kun taas osan alkuperä on hämärän peitossa. Johtuen Egyptin sivilisaation pitkäkestoisuudesta, hieroglyfijärjestelmäkin koki käyttöaikanaan monia muutoksia. Konservatiivisina ihmisinä egyptiläiset eivät missään vaiheessa kuitenkaan luopuneet kuvamerkeistä ja siirtyneet puhtaaseen äännekirjoitukseen, vaikka jokaiselle egyptin kielen konsonantillekin oli olemassa oma merkkinsä.<ref>Robinson, s. 97</ref>
 
Rivi 37 ⟶ 39:
Gardinerin luokituksessa hieroglyfit jaotellaan ryhmiin sen perusteella mitä niissä olevat merkit esittävät. Esimerkiksi osio D sisältää ihmisen ruumiinosia. Osiossa olevat merkit on lisäksi numeroitu. Esimerkiksi merkki D2 <hiero>D2</hiero> kuvaa ihmisen kasvoja. Vastaavasti merkki D18 <hiero>D18</hiero> kuvaa korvaa. Osa merkeistä on kuitenkin huomattavasti abstraktimpia, kuten esimerkiksi N23 <hiero>N23</hiero>, joka esittää kastelukanavaa. Erikoisemmat merkit on onnistuttu selvittämään huolellisen hieroglyfien tutkimuksen ja hyvän muinaisegyptiläisen elämäntavan tuntemuksen avulla. Gardinerin luokitus estää sekaannuksien syntymisen eri merkkien välillä, sillä jotkut merkeistä ovat lähes identtisiä. Gardinerin luokitusta käytetään ympäri maailmaa.
 
=== Lukusuunta ===
== Kuinka hieroglyfit toimivat ==
Hieroglyfejä voidaan kirjoittaa vaihtoehtoisesti joko ylhäältä alas, vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle, mutta ei koskaan alhaalta ylös. Jos hieroglyfimerkit on jaoteltu pystysuuntaisiin sarakkeisiin, tulee niitä lukea ylhäältä alas.
 
Osa hieroglyfeistä esittää eläinten kuvia tai ihmisten profiilikuvia., Nejolloin osoittavatne myössamalla osoittavat, kumpaan suuntaan tekstiä on luettava. Jos niiden kasvot osoittavat oikealle, vaakasuoraan kirjoitettu teksti on luettava oikealta vasemmalle, ja jos kasvot osoittavat vasemmalle, teksti on luettava vasemmalta oikealle. Vastaavalla tavalla ne osoittavat pystysuoraan kirjoitetuissa teksteissä, kumpaan suuntaan teksti etenee eri sarakkeissa.<ref>Robinson, s. 94</ref> Joistakin merkeistä ei voi päätellä miten päin ne ovat, mutta tekstissä on lähes aina mukana sellaisia merkkejä joista lukusuunta näkyy. Esimerkiksi lintujen kuvista tämä on helppo päätellä.
 
== Kirjoitusjärjestelmä ==
Hieroglyfimerkit toimivat pääasiallisesti viidessä eri tehtävässä:
*[[Logogrammi|logogrammeina]], joissa merkki edustaa sanaa
Rivi 69 ⟶ 76:
=== Yksinäiskonsonanttimerkit ===
{{Pääartikkeli|[[Unilitteraalihieroglyfit]]}}
 
Yksinäiskonsonanttimerkit ovat yleisimmin käytettyjä hieroglyfejä ja ne muodostavat pohjan hieroglyfien ymmärtämiselle. Monet ulkomaiset nimet kirjoitettiin käyttämällä yksinäiskonsonanttimerkkejä.
 
Rivi 79 ⟶ 85:
{{Pääartikkeli|[[Trilitteraalihieroglyfit]]}}
Trilitteraalit ilmaisevat kolmen konsonantin sarjaa. Monet niistä merkitsevät kokonaista sanaa. Translitteroituun versioon on lisätty vokaaleja ääntämisen helpottamiseksi. Trilitteraaleja on yhteensä noin 70.
 
=== Lukusuunta ===
Hieroglyfejä voidaan kirjoittaa vaihtoehtoisesti joko ylhäältä alas, vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle, mutta ei koskaan alhaalta ylös. Jos hieroglyfimerkit on jaoteltu pystysuuntaisiin sarakkeisiin, tulee niitä lukea ylhäältä alas.
 
Osa hieroglyfeistä esittää eläinten kuvia tai ihmisten profiilikuvia. Ne osoittavat myös, kumpaan suuntaan tekstiä on luettava. Jos niiden kasvot osoittavat oikealle, vaakasuoraan kirjoitettu teksti on luettava oikealta vasemmalle, ja jos kasvot osoittavat vasemmalle, teksti on luettava vasemmalta oikealle. Vastaavalla tavalla ne osoittavat pystysuoraan kirjoitetuissa teksteissä, kumpaan suuntaan teksti etenee eri sarakkeissa.<ref>Robinson, s. 94</ref> Joistakin merkeistä ei voi päätellä miten päin ne ovat, mutta tekstissä on lähes aina mukana sellaisia merkkejä joista lukusuunta näkyy. Esimerkiksi lintujen kuvista tämä on helppo päätellä.
 
=== Lukusanat ===
Rivi 121 ⟶ 122:
| miljoona tai ääretön
|}
 
== Translitteraatio ==
Champollionin onnistui tulkita muinaiset hieroglyfit, koska hän muunsi ne ensin koptin kielen aakkosille ja siitä edelleen moderneille aakkosille. Tätä prosessia kutsutaan translitteraatioksi. Esimerkiksi merkki <hiero>R4</hiero>translitteroidaan moderneille aakkosille muotoon "''htp''". Yleensä translitteroituun muotoon lisätään vokaaleja helpottamaan sanan lausumista. Esimerkiksi ''htp'' kirjoitettaisiin useimmiten muotoon ''hetep'' tai ''hotep''.
 
== Kirjoittaminen ==
Rivi 135 ⟶ 139:
 
Kirjurin tärkein väline oli paletti. Paletissa oli yleensä kouru, johon kynät sai säilöön. Lisäksi siinä oli kaksi reikää mustalle ja punaiselle värikakulle. Näitä välineitä kutsutaan nimellä: <hiero>Y5:N35-O4:D46-Y3</hiero> ''menhed''. Sanan viimeinen hieroglyfi toimii determinatiivina ja kuvaa kirjurin tarvikkeita. Merkkiä voitiin käyttää ilmaisemaan sanaa "ses", joka tarkoittaa sekä "kirjuria" että "kirjoittaa".
 
== Translitteraatio ==
Champollionin onnistui tulkita muinaiset hieroglyfit, koska hän muunsi ne ensin koptin kielen aakkosille ja siitä edelleen moderneille aakkosille. Tätä prosessia kutsutaan translitteraatioksi. Esimerkiksi merkki <hiero>R4</hiero>translitteroidaan moderneille aakkosille muotoon "''htp''". Yleensä translitteroituun muotoon lisätään vokaaleja helpottamaan sanan lausumista. Esimerkiksi ''htp'' kirjoitettaisiin useimmiten muotoon ''hetep'' tai ''hotep''.
 
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}