Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä

186 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
2020 kirja
(2020 kirja)
 
 
== Tausta ==
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainenviipuri]]lainen liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.
 
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.
 
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä [[Suomen Kirjailijaliitto]] aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.
 
Taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat siten, että kuvataiteilijoilla on käytössään on 24 ateljeeta, näyttämötaiteilijoilla 16 asuntoa ja säveltaiteilijoilla 13 asuntoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lallukkasaatio.net/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2 | Nimeke = Lallukan taiteilijakoti | Julkaisu = Lallukkasäätiö.netLallukka-säätiö | Viitattu = 3.12.2014}}</ref>
 
== Taiteilijakodin arkkitehtuurista ==
[[Tiedosto:Ua 4006.jpg|pienoiskuva|Taiteilijakoti LallukkaLallukkaa vuonna 1935.]]
Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslén]]. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. [[Funktionalismi|Funktionalistinen]] rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa [[Hesperian esplanadi]]lle päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin muun muassa [[Viipurin kirjasto]].
 
== Muuta aiheestaElite ==
Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva [[ravintola Elite]], jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä [[Tauno Palo]], jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V. Hervo, ”Stilleben” (1954,); P. Lindfors, ”Lappi” (1940,); T. Mäntynen, ”Miehiä” (1982), ”Joen rannalla” (1986), ”Kulmakapakka” (1986 ja); M. Visanti, ”Väinämöinen ja Aino” (1955), "Lemminkäinen”Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” (1955) ja ”neitsyt”Neitsyt Maria” (1954).
 
Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva [[ravintola Elite]], jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä [[Tauno Palo]], jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, ”Joen rannalla” 1986, ”Kulmakapakka” 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954.
 
== Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita ==
|- valign="top"
|
'''Kuvataiteilijoita'''<ref name="LS">{{Verkkoviite | Osoite = https://taiteilijakoti.fi/asukkaat/ | Nimeke = Asukkaat | Julkaisu = Lallukka-säätiö | Viitattu = 3.12.2014}}</ref>
'''Kuvataiteilijoita'''
* [[Lauri Ahlgrén]], taidegraafikko
* [[Göran Augustson]], graafikko ja maalari
* [[Uljas Kandolin]], näyttelijä
|}
Lähde<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lallukkasaatio.net/index.php?option=com_content&task=view&id=9&Itemid=10 | Nimeke = Lallukan taiteilijakodin taiteilijat vuodesta 1933 tähän päivään | Julkaisu = Lallukkasäätiö.net | Viitattu = 3.12.2014}}</ref>
 
== Katso myös ==
 
== Lähteet ==
===Verkkosivut===
* [http://www.lallukkasaatio.net/ Lallukan säätiön kotisivu]
* [http://www.taidekeskussalmela.fi/salmela/residenssitoiminta/wiipurin-taiteilijaresidenssi/ Taidekeskus Salmela, Wiipurin taiteilijaresidenssi.]
* [http://www.elite.fi/historia Ravintola Elite, historia.]
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahelma, Marja | Nimeke=Lallukka: Elämää taiteilijakodissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Parvs | Vuosi=2020 | Isbn=978-952-7226-60-5 | Tunniste={{ISSN|2489-3889}} | Selite=Helsingin taidemuseon julkaisuja, 147 }}
 
{{coord|60.176446|N|24.925329|E|region:FI-18_type:landmark|display=title}}
26 289

muokkausta