Ero sivun ”Puoluetuki” versioiden välillä

383 merkkiä lisätty ,  11 kuukautta sitten
Seppo Sarlundin rooli asiassa 1960-luvulla
(Seppo Sarlundin rooli asiassa 1960-luvulla)
 
'''Puoluetuki''' on [[puolue]]iden toimintaansa yhteiskunnan varoista saama avustus.
 
== Suomessa ==
Suomessa puoluetuki on [[puoluelaki|puoluelaissa]] säädetty avustus, jota jaetaan [[eduskunta|eduskunnassa]] edustettuina oleville puolueille niiden kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaisessa suhteessa. Puoluetukea voivat saada myös eduskunnan ulkopuoliset puolueet, joiden kannatus edellisissä eduskuntavaaleissa on ollut vähintään kaksi prosenttia; niille myönnettävän tuen suuruus vastaa yhtä kolmasosaa yhden edustajanpaikan oikeuttamasta tukisummasta. Puoluetuen myöntää [[valtioneuvosto]] ja sen käyttöä valvoo [[Valtiontalouden tarkastusvirasto]].<ref>[http://www.vaalit.fi/fi/index/puolueet/puolueidenrahoitus.html Puolueiden rahoitus] Vaalit.fi. Viitattu 28.5.2017.</ref> Ennen vuotta 2016 sitä valvoi [[Suomen oikeusministeriö|oikeusministeriö]].
 
Suomen eduskunta hyväksyi puoluetuen 14. joulukuuta 1966 äänin 127–53 ja se otettiin käyttöön vuoden 1967 alusta lukien. Asiaa olivat ajaneet niin sanotut [[kansanrintama]]puolueet eli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]], [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]] ja [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]. Aloitteen puoluetuesta kirjoitti keskustapuolueen eduskuntaryhmän sihteeri [[Seppo Sarlund]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tuomastahti.wordpress.com/2020/10/14/seppo-sarlund-puhuu/ | Nimeke = Seppo Sarlund puhuu! | Tekijä = Tähti, Tuomas | Julkaisu = Tuomas Tähti | Ajankohta = 14.10.2020 | Julkaisija = | Viitattu = 13.11.2020 | Kieli = }}</ref> Vastustajat arvostelivat puoluetukea voimakkaasti, koska samaan aikaan vähennettiin tai poistettiin kokonaan avustuksia monilta niiden mielestä tärkeiltä ryhmiltä. Myös puolueiden virkakoneistojen vallan pelättiin kasvavan vaarallisesti. Pääministeri [[Rafael Paasio]] puolestaan piti valtion rahoitusta puolueille tärkeänä kansanvallan tehokkaan toteutumisen kannalta. Vuosina 2008–2010 puoluetuen määrä on ollutoli 36 miljoonaa euroa (varsinainen puoluetuki 18&nbsp;000&nbsp;000 euroa ja tiedotustoiminnan ja viestinnän tukeminen eli [[lehdistötuki]] 18&nbsp;000&nbsp;000 euroa).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vaalit.fi/15364.htm | Nimeke=Puolueiden rahoitus | Julkaisu=Vaalit.fi | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=25.4.2011 }}</ref>
 
Vuonna 1972 tehdyn, [[Lex Vennamo]]na tunnetun puoluelain täydennyksen mukaan sellaisessa tilanteessa, jossa yli puolet jonkin puolueen vaaleissa valituista kansanedustajista eroaa vaalikauden aikana puolueesta ja perustaa uuden puolueen, siirtyy tälle uudelle puolueelle kansanedustajien määrää vastaava osuus alkuperäisen puolueen puoluetuesta. Lain muuttaminen liittyi [[Veikko Vennamo]]n johtaman [[Suomen Maaseudun Puolue|SMP:n]] hajoamiseen, jota muut puolueet halusivat edistää. Lex Vennamo kumottiin vuonna 2015 hallitukseen nousseiden [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] toiveesta. Samalla lakiin tehtiin uusi lisäys, jonka mukaan puoluetukea voitaisiin myöntää myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/157690-presidentti-vahvisti-lex-vennamo-kumotaan Presidentti vahvisti: Lex Vennamo kumotaan] Uusi Suomi 30.12.2015. Viitattu 28.5.2017.</ref>
 
Perussuomalaiset vaativat pitkään tuntuvia leikkauksia puoluetukeen. Vuoden 2010 lopulla puoluetukea käsiteltäessä kannatustaan lisänneet Perussuomalaiset eivät kuitenkaan vastustaneet esitettyä summaa. Eduskuntaryhmän johdon mukaan suullinen esitys jäi tekemättä, koska esitys oli hukassa A4-paperin kääntöpuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194658558301/artikkeli/perussuomalaiset+selittelivat+miksi+esitys+puoluetukeen+jai+tekematta.html | Nimeke=Perussuomalaiset selittelivät, miksi esitys puoluetukeen jäi tekemättä | Ajankohta=14.12.2010 | Julkaisu=Satakunnan Kansa | Julkaisija=Satakunnan Kansa | Viitattu=17.8.2012}}{{vanhentunut linkki}}</ref>
 
Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/a1305560008083 | Nimeke=Lehti: Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden }}</ref>
[[Poliittinen nuorisojärjestö|Poliittisia nuorisojärjestöjä]] tuetaan samasta [[Opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] jakamasta kokonaissummasta, josta tuetaan myös ei-poliittisia nuorisojärjestöjä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-5291956 Poliittisten nuorisojärjestöjen avustukset suututtavat] Yle 4.4.2012.</ref><ref>[https://www.suomenuutiset.fi/kokoomusministeri-myonsi-nuorilleen-yli-kuusinkertaisen-tuen-verrattuna-ps-nuoriin-epaoikeudenmukainen-paatos-haastetaan-oikeuteen/ Kokoomusministeri myönsi nuorilleen yli kuusinkertaisen tuen verrattuna PS-Nuoriin – epäoikeudenmukainen päätös haastetaan oikeuteen] Suomen Uutiset 14.4.2016.</ref>
 
== Muualla ==
Kanadassa puoluetuki otettiin käyttöön liberaalien pääministeri [[Jean Chretien]]in aikana. Järjestelmässä puolue saa vuosittain kaksi [[Kanadan dollari]]a vuodessa per viimeisissä vaaleissa saamansa ääni. Konservatiivien [[Stephen Harper]] ehdotti 2008 ja 2011 puoluetuen lakkauttamissa. Yhtiöiden ja ammattiliittojen lahjoitukset ovat maassa kiellettyjä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-12941663 | Nimeke=Canadian PM Stephen Harper urges end to party subsidies | Ajankohta=1.4.2011 | Julkaisu=BBC.co.uk | Julkaisija=BBC News | Viitattu=25.4.2011 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/844130/Puoluetukea+jaetaan+yhteensa+noin+30+miljoonaa+euroa Puoluetukea jaetaan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa] Turun Sanomat 26.1.2016.
 
450

muokkausta